Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Vaalit Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Muut lehdet Kolumnit Pääkirjoitukset

Kartsalla sai ennätysmäärän väkeä Uudenkaupungin museoon

Uudenkaupungin museossa päättyi viime lauantaina uusikaupunkilaisnuorison vapaa-ajanvietosta kertova näyttely Kartsalla, joka oli yksittäisen näyttelyn kävijämagneetti vuosikymmeniin. Näyttelyssä vieraili kaikkiaan yli 4000 kävijää. Kokonaisuudessaan Wahlbergin museotalossa kävi vuoden aikana noin 4600 museovierasta, joka on muutama sata vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuosi 2017 olikin museon historiassa poikkeuksellinen, sillä Uudenkaupungin juhlavuoden johdosta museossa järjestettiin silloin runsaasti muun muassa koululaisopastuksia ja muita ilmaistapahtumia. Viime vuonna huomionarvoista oli maksavien kävijöiden määrän lisääntyminen, joiden osuus kävijämääristä nousi neljänneksen. Kaikissa Uudenkaupungin kaupungin museokohteissa vieraili vuoden 2018 aikana vajaat 6000 asiakasta ja museon organisoimissa Crusellin taidenäyttelyissä noin 3500 kävijää. Valtakunnallinen Museokortti jatkaa suurta suosiotaan. Toukokuussa 2015 myyntiin tullut Museokortti saavutti joulukuussa jo 200 000 myydyn kortin rajapyykin. Museokorttia käytetään luonnollisesti eniten isojen kaupunkien suosituissa museoissa, mutta sen suosio näkyy myös Uudessakaupungissa, lähes joka neljäs Uudenkaupungin museoiden maksavista asiakkaista tulee jo vierailulle Museokortin kanssa. Suosituin museokuukausi Uudessakaupungissa on yhä heinäkuu, mutta myös marras- ja joulukuu ovat suosittuja. Museossa opastettiin vuoden aikana 84 ryhmää, järjestettiin kuusi työpajaa ja 13 muuta tilaisuutta. Museo järjesti myös omien tilojen ulkopuolella kävelykierroksia, luentoja ja hautausmaakierroksia. Uudenkaupungin museon tekemä näyttely Augusta Olssonin henkilökuvista tavoitti noin tuhat katsojaa näyttelyn kiertäessä niin Vehmaan kuin Pyhärannankin kirjastoissa. Omissa tiloissa järjestettiin Kartsalla-näyttelyn lisäksi pienoisnäyttely vuoden 1918 tapahtumista Uudessakaupungissa sekä perinteinen joulunäyttely. Museo teki myös kaksi uutta Seinätön museo -mobiiliopastetta, toinen sisällissodan tapahtumapaikoista ja toinen nuorten hengailupaikoista. Crusellin Liljelundhallissa järjestettiin kaikkiaan yhdeksän näyttelyä, joista suosituin oli vakkasuomalaisten valokuvaajien näyttely heti tammikuussa. Vuoden aikana Uudenkaupungin museon kokoelmatilat muutettiin väliaikaisiin tiloihin, joista tämän vuoden aikana vielä siirrytään lopulliseen kokoelmatilaan ns. Seikovin kivirakennukseen. Museon kokoelmahallintaohjelma vaihtuu kuluvan vuoden aikana ja tietojen siirtoa on valmisteltu tiedostojen siivoustoimilla. Museon tietopalvelua ja arkistoa on käytetty ahkerasti. Valokuva-arkistosta on toimitettu yli 700 valokuvaa asiakkaille eri tarkoituksiin, muun muassa monien paikallishistoriallisten kirjojen kuvitukset perustuivat pitkälti museokokoelmien kuviin. Museo julkaisi myös myyntihitiksi muodostuneen seinäkalenterin, jossa vanhat kaupunkikuvat on elävöitetty värittämällä ne. Alkaneen vuoden aikana museossa keskitytään paitsi kokoelmatietokannan muuttoon ja kokoelmatilojen muuttoon, myös lapsuuteen. Kesän näyttely kertoo lapsuudesta Uudessakaupungissa ja sen tutkimus- ja taustatyöt työllistävät museolaisia kevään ajan. Alkuvuodesta järjestetään myös Suomen maatalousmuseo Saran tuottama pienoisnäyttely sanontojen ja kielikuvien taustoista. Museo osallistuu myös Pakkahuoneen kevään ja kesän näyttelytoimintaan ja jatkaa Crusellin näyttelytoimintaa entiseen tapaan.