Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Muut lehdet Kolumnit Pääkirjoitukset

Suukarin toimivuutta parannetaan laituripidennyksellä

Tulevaisuutta on turha ennustaa, ennemmin kannattaa ryhtyä tulevaisuuden tekijäksi. Suunnilleen näin totesi nykyinen Ely-keskuksen kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho joulukuussa 2006, jolloin vihittiin käyttöön Uudenkaupungin Suukarin keskuskalasataman lajitteluhalli ja laiturit. Samoilla linjoilla on Uudenkaupungin satamajohtaja Esa Soini nyt, kun rakenteilla on troolarilaiturin pidennys. Noin 1 miljoonan euron arvoinen rakennusprojekti mahdollistaa kahden troolarin samanaikaisen kiinnittymisen Suukarissa. – Uusikaupunki on Suomen suurin silakan purkusatama, jonne ajaa 6–7 troolaria. Nyt tarvittavaa kapasiteettia saadaan merkittävästi lisää. Muuten sataman varustelut ja tilat ovat vaatimukset täyttäviä ja toimivia, sanoo Soini. Suukarissa vastaanotetaan vuosittain yli 20 miljoonaa kiloa silakkaa, mikä on lähes 30 prosenttia kaikkien satamien vastaanottamista määristä. Esimerkiksi toiseksi vilkkain troolisatama Porin Reposaari jää alle puoleen Suukarin määrästä. – Lajitteluun ja sieltä tukkuun sekä vientiin menevän kalan lisäksi Suukarista menee merkittävä määrä silakkaa Kemiönsaaren Kasnäsiin, jonne on vasta valmistunut kalajauhotehdas. Silakka kuljetetaan sinne Uudestakaupungista tankkiautoilla, kertoo Esa Soini. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolessa välissä valmistunut lajitteluhalli, laiturit ja väylän syventäminen maksoi 2,7 miljoonaa euroa. Hanke sai tuolloin EU- ja kansallista tukea. Nyt rakennettavaan 1 miljoonan euron hintaiseen laituriin Ely-keskus on myöntänyt 80 prosentin eli maksimituen. Eli Suukarin merkitys on tiedostettu ja tunnustettu kannattavana investointikohteena kalatalousalan viranomaispiireissä. Rakenteilla olevan laituripidennyksen urakoi joensuulainen Rapinsto Oy. Uusi laituriosuus on suunnilleen saman mittainen kuin olemassa oleva purkulaituri eli noin 50 metriä. Myös rakennustekniikka on sama. Laituri ankkuroidaan kallioon teräsponttiseinällä, jota parhaillaan ollaan tekemässä. Laiturin pohja täytetään louheella ja kansi valetaan betonista. Laiturityömaa työllistää 3–4 henkilöä. Rakennustyöt alkoivat loka-marraskuussa, ja aikataulutavoitteena on, että pidennys valmistuu helmikuussa. Vuonna 2005 hyväksytyn ensimmäisen laituriosuuden urakkahinta oli vajaat 510 000 euroa. Hinta on siten kaksinkertaistunut vajaassa 14 vuodessa. Suukarin keskuskalasataman omistaa Uudenkaupungin Satama Oy, jonka puolestaan omistaa 100-prosenttisesti Uudenkaupungin kaupunki. Sataman pääyksikkö on luonnollisesti Hepokari, josta laivataan tiuhaan tahtiin autotehtaalla valmistettuja Mersuja maailman markkinoille. Suukari on maan kalatalouden kannalta merkittävä satama. Miten se istuu Uudenkaupungin Sataman organisaatioon, yhtiön hallituksen puheenjohtaja Raimo Aarnio? – On myönnettävä, että kalatalouden yksikkönä sillä on enemmän elinkeinopoliittista arvoa kuin arvoa sataman bisnekselle. Siinä ei ole mitään salattavaa, että meidän pääpainopiste on Hepokarissa. Suukarin investointeihin saamme kiitettävästi valtion avustusta, joka on taannut kalasataman kehittämisen, toteaa Aarnio. Suukaria vielä enemmän sivussa sataman ydintoimialueelta lienevät vierasvenepaikat, jotka nekin kuuluvat yhtiön vastuulle.