Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Yhteisjahdilla kaadettiin hirviä Valtatie 8:n läheisyydestä

Hirvikolarien määrä Valtatie 8:lla Mynämäen keskustan ja Mynämotellin välisellä osuudella on sen verran suuri, että paikalliset metsästäjät päättivät käyttää ylimääräisiä niin sanottuja pankkilupia hirvitihentymän harventamiseen. Perusluvat kumpikin seura oli käyttänyt jo ennen joulua. Mynämäen suurimmat metsästyseurat Repo ja Mynämäen Erä järjestivät sunnuntaina yhteisjahdin, jonka tuloksena kaadettiin valtatien läheisyydestä yksi uros, yksi naaras ja yksi vasikka. – Hirvenmetsästyksessä meillä ei yhteisjahteja ei juurikaan ole, suurpeto- ja villisikajahdissa kylläkin, toteaa Metsästysseura Revon puheenjohtaja Kimmo Suominen . Poikkeuksellisen sunnuntain jahdista teki sekin, että liikkeellä oltiin nyt tammikuun puolella. Kesällä tuli voimaan asetus, jonka mukaan hirvenmetsästyksen aikaa pidennettiin vuodenvaihteesta 15.1. saakka. Erona tosin on se, että tammikuun puolella ei jahdissa enää saa käyttää koiraa. Samoin piteni valkohäntäpeuran ja metsäkauriin metsästysaika helmikuun 1. päivästä helmikuun 15. päivään. Asetuksen tavoitteena on vähentää riistaeläinten aiheuttamia metsä- ja liikennevahinkoja.   Pankkiluvat ovat olleet käytössä joitakin vuosia. Niistä päätetään seurojen kesken, jätetäänkö käyttämättä tai käytetäänkö hirvitihentymien harventamiseen esimerkiksi maanomistajien toiveesta tai liikenneturvallisuussyistä, kuten nyt tehtiin. – Kasitien varressa on riista-aita, mutta risteyksissä aukkoja joista hirvet kulkevat. Mynämäen alue on perinteistä hirvien talvehtimisaluetta. Hirvet tulevat tänne saaristosta, ja kanta muuttuu syksyn aikana aika paljon. Ongelmana on erityisesti se, että ne jäävät yleensä aika pienille alueille talvehtimaan, Suominen toteaa. Tavoitetaso on 2,5–3,5 hirveä tuhannella hehtaarilla, mutta Mynämäessä se on pahimmissa paikoissa lähemmäs viittä.   Yhteisjahdissa oli mukana 29 metsästäjää. Ajot tehtiin asetuksen mukaisesti miesvoimin. Koiran käyttökieltoa on metsästäjäpiireissä kritisoitu muinaisjäänteeksi. – Kielto perustuu siihen, että runsaassa lumessa hirven pakenemismahdollisuudet ovat huonot, ja asetuksella ajatellaan sitä ettei hirveä ajeta loppuun sinne hankeen, mutta harvoin täällä tammikuussa paljon lunta on, Suominen toteaa. Erän jahtipäällikkö Matti Tuittu myöntää, että kyllä yhteisjahtia suunniteltaessa oli keskustelua siitäkin, että kuka jaksaa miehissä juosta. Eroa on siinäkin, millaista maastoa on. – Peltovaltaisilta alueilta hirvi on helppo saada liikkeelle miesvoiminkin, mutta täällä tuhansien hehtaarien metsäaalueilla se on haasteellista. Kyllä täällä koira ehdottomasti tarvittaisiin. Asetuksen toivotaan vielä muuttuvan, kunhan kentältä menee tarpeeksi viestiä siihen suuntaan. – Samaan aikaan kuitenkin koiraa saa käyttää esimerkiksi villisikajahdissa, Suominen huomauttaa.   Varsinais-Suomen Riistakeskuksen alueneuvostossa MTK Varsinais-Suomen edustajana oleva, Erässä metsästävä Ville Kalluinen on tyytyväinen siitä, että metsästyslakiakin on nykyisin alettu muuttaa. Alueneuvoston tehtävänä on antaa metsästyslainsäädäntöön paikallistason lausuntoja. Niissä on pyritty vaikuttamaan niin metsästysaikojen aikaistamiseen kuin pidentämiseenkin. Varsinais-Suomessa hyvää on se, että vaikka hirvikanta on pienessä kasvussa, sen määrä ei ole poukkoilevaa kuten joissakin maakunnissa. – Uskon, että se perustuu siihen, että metsästäjät tuntevat alueen kannan ja meidän ääni nyt myös kuuluu, Suominen toteaa. Haasteellista on kuitenkin se, että olosuhteet vaihtelevat maakunnan sisälläkin. Esimerkiksi Mynämäkeen muuttohirvi tulee usein vasta kun jahtikausi on ohi. Tilanne elää vuosittain senkin mukaan, asettuuko jokin susilauma asumaan alueelle ja verottaa vasoja paljonkin. – Suurpedot ovat vaikuttaneet siihenkin, että ne ajavat hirvet tiiviimmiksi laumoiksi pidempään kuin mitä on aiemmin ollut, ja kun hirvilauma oikeaan paikkaan osuu, se tekee isot metsätuhot, Suominen huomauttaa.   Metsästysseurojen yhteistyö kaikkien Mynämäen neljän metsästysseuran kesken on vuosikymmenien varrella kehittynyt Suomisen mukaan paljon, ja esimerkiksi villisikajahtien onnistumisessa se on välttämätöntäkin. – Sitä muuallakin Suomessa ihmeteltiin, miten se oli täällä niin tehokasta. Mutta se perustui juuri siihen, että porukkaa oli paljon ja pystyttiin liikkumaan nopeasti, kun ei tarvinnut välittää seurojen rajoista. – Siksi lähdettiin nyt kahden seuran voimin hirvijahtiinkin, kun tiedettiin, että miehet ovat väsyneitä syksystä. Näin saatiin enemmän porukkaa ja voitiin käyttää kummankin alueita, Tuittu lisää.   Kaikkine tehtävineen harrastuspäivälle kertyi mittaa kymmenen tuntia.