Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Vaalit Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Muut lehdet Kolumnit Pääkirjoitukset

Ken sapelia heiluttaa

Maailman meno on muuttunut vuosi vuodelta huolestuttavaan suuntaan. Vaikka mediassa hehkutetaan milloin minkäkin sodan päättymisen muistopäivää, niin huolestuttavia merkkejä on paljon ilmassa. Uhkailu ja epävarmuus on läsnä jatkuvasti! Lumipallon sai liikkeelle Yhdysvallat ja liittoutuneet (höystettynä myös esimerkiksi Suomella), jotka hyökkäsivät Irakiin. Halpa öljy ja oma etu olivat etusijalla ja siitä alkoi epävarmuus jo epävarmalla Lähi-idän alueella. Irakin itsevaltias syöstiin vallasta ja samalla aiheutettiin koko alueelle täysi syöksykierre. Alkoi ihmisten muuttoliike, kun kukaan ei hallinnut tilannetta. Syyria ja Afganistan sekä Libya ja yhtälö on valmis. Laskun maksaa Eurooppa, joka päivä. Ihmisten muuttoliike ei jää tähän vaan se jatkuu vielä pitkään, sillä epävarmuus Maailmassa ei ole ohi. Sapelia on heiluttanut myös Venäjä ja Putinilla näyttää olevan haikeus tsaarin aikaan takaisin. Krim, Ukraina ja nyt on seuraavaksi vuorossa ehkä Valko-Venäjä. Toivotaan, että Suomi pelaa kortit oikein ja luottamus pysyy edes sellaisena Venäjän suuntaan, että paineet Suomeen päin ei enää kasva ainakaan sotilaallisesti. Rauhan aikana emme tarvitse apua, mutta emme voi myöskään ”pyllistää” rajanaapuriin päin. Tämän hetken valinnat ovat kyllä valitettavasti Venäjällä näin tulkittu. Kiina on maailman politiikan uusi kortti, joka ei näyttele enää ”narrin” osaa tulevaisuudessa. Eurooppa ja Yhdysvallat ovat omilla toimillaan nostaneet Kiinan kukoistukseen, mikä ei välttämättä ole hyvä asia. Kiinan presidentti julisti itsensä ikuiseksi hallitsijaksi ja saa nähdä, onko maalla halua palauttaa historian kirjoilta Kiinan mahtiaika takaisin. Pienen Suomen on muutettava politiikkaa. Me emme ole edelleenkään keskieurooppalainen maa, vaikka kuinka paljon jotkut tahot sitä haluaisivat. Suomen menestystarina on aina ollut neuvottelevat johtohenkilöt ja avoimet suhteet kaikkialle. Liika itsensä hirttäminen yhteen oksaan ei tuo etua, jos Eurooppa ajautuu johonkin kriisiin. On aika ajatella pienen Suomen omaa kansaa! Myös koko Euroopan on muutettava politiikkaa, maailmaa ei muuteta aseilla. Aina puuttumalla toisten asioihin, on edessä jossain vaiheessa kostotoimet. Näitä kostotoimia voi olla hätää kärsivien maahanmuuttajien mukana tulevia rikollisia, joiden pääpaino on kylvää pelkoa. Jos oikein muistan niin Libyan johtaja sanoi Yhdysvalloille sekä Euroopalle seuraavin sanoin: ”Te voitte voittaa voimalla tämän sodan, mutta koittaa päivä, jolloin teidän kotiovilla ja kaduilla on meidän taistelijat teidän keskellä. Sitä sotaa te ette voita.” Maailma muuttuu ja olisiko aika myös Euroopan nähdä Eurooppa ensin ja sitten vasta muu maailma! Mika Raukunen, Masku