Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Aapeli aallot nostatti

Keskiviikon vastaisen yön Aapeli-myrsky aiheutti Vakan alueella voimakkuutensa huomioiden suhteellisen vähän vahinkoja sähkökatkoja lukuun ottamatta. Tukun uusia ennätyksiä Aapeli kuitenkin Selkämeren ja Ahvenanmeren alueella teki. Aivan hirmumyrskyksi asti eli 33 metriin sekunnissa Aapeli ei yltänyt, mutta Kökarissa mitattiin 10 minuutin tuulen nopeuden keskiarvoksi 32,5 metriä sekunnissa. Kyseessä on suurin keskituulen nopeus Suomen merialueella. Puuskissa tuulen nopeus nousi enimmillään 41,6 metriin sekunnissa. Aikaisempi keskituulen suomenennätys oli 1970- ja 1990-luvuilla mitattu 31 metriä sekunnissa. Myös maa-alueilla, muun muassa Vaasassa ja Maarianhaminassa mitattiin puuskia, joiden nopeudet olivat 30 metriä sekunnissa. Aapeli nostatti Selkämerellä myös aaltoja, joiden korkuisia ei aiemmin ole kyseisellä merialueella mitattu. Tosin Ilmatieteen laitoksen aaltojen mittaushistoria ulottuu vasta kahdeksan vuoden päähän. Alustavien mittaustulosten mukaan merkitsevä aallonkorkeus oli 7,9 metriä, ja korkeimmat yksittäiset aallot olivat 14 metriä korkeita. Yksittäisiä aaltoja ei virallisesti mitata. Yksittäiset aallot arvioitiin yhtä korkeiksi myös Rafael-myrskyn aikaan joulukuussa 2004 Itämeren pääaltaan pohjoisosissa, joka on aallokko-oloiltaan merialueen vaikeimpia. Tuolloin merkitsevä aallonkorkeus oli huipussaan 8,2 metriä. Aaltomittaukset aloitettiin Selkämeren keskiosassa 2011. Tuolloin joulukuun Tapani-myrskyn aikana mitattiin aiempi merkitsevä aallonkorkeusennätys 6,5 metriä. Korkein yksittäinen aallonkorkeus arvioidaan yleensä lähes kaksinkertaiseksi merkitsevään aallonkorkeuteen verrattuna. Aallokon korkeus annetaan merkitsevänä aallonkorkeutena, joka on asetettu vastaamaan kokeneiden merenkulkijoiden silmin arvioimaa aallokon korkeutta. Merkitsevä aallonkorkeus on tällöin likipitäen sama kuin aallokon korkeusjärjestykseen asetettujen aaltojen korkeimman kolmasosan keskiarvo. Mittauksissa merkitsevä aallonkorkeus saadaan aallokon spektristä, joka kertoo miten aallokon energia on jakautunut eripituisille, pysty- ja vaakasuuntaisille aalloille. Aaltomittauksia tehdään avovesikautena, poijut poistetaan merestä ennen jäiden tuloa. Pisimmät mittausaikasarjat on pääaltaalta ja Suomenlahdelta. Lähde: Ilmatieteen laitos