Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Kyläkoulut vetovoimatekijänä ja valinnanmahdollisuutena

Hyvinvoivat kylät ovat kunnan elinvoiman turva. Kyläkoulut tarjoavat kuntaan muuttoa harkitseville aidosti omaleimaisen vaihtoehdon, joka pitää nostaa näkyvästi esille kunnan markkinoinnissa. Mynämäen kouluverkkokeskustelussa on ollut esillä kolmen koulun tulevaisuus. Esimerkiksi Huolin koululla kasvava oppilasennuste kuvastaa perheiden arvostuksia maaseutumaista asumista kohtaan, joka sijaitsee kohtuullisen matkan päässä taajaman palveluista. Aktiivinen yhdistystoiminta on keskeinen osa kylien vetovoimaisuutta. Yhdistystoiminta kytkeytyy kouluverkkoratkaisuihin paitsi harrastuspaikkojen, myös motivaation kautta: Kylätoiminta keskittyy niin Huolilla kuin monissa muissakin kylissä koulun toimintaedellytysten kehittämiseen. Jos koulu poistuu, myös kylätoiminta lakkaa. Kyläkoulut mahdollistavat opetusmenetelmien ja -sisältöjen kehittämisen toisenlaisissa ympäristöissä, kuin mitä taajamissa on tarjolla. Ympäristökasvatuksen ja luonnonläheisten oppimisympäristöjen merkitys on keskeinen ja yhä kasvussa. Kyläkouluyhteisöt ovat tyytyväisiä vaatimattomampiinkin rakennettuihin puitteisiin, kun opetuksessa voidaan hyödyntää monipuolisesti luonnonläheisiä ja kulttuurihistoriallisia oppimisympäristöjä sekä lähialueen maaseutuelinkeinoja. Niinpä meilläkin Huolin koululla pärjätään pienemmillä liikuntatiloilla, kun koululaisten käytössä ovat ulkoliikuntatilat ja viereiseen metsään talkoilla raivattu lenkkipolku. Toisaalta koulun valokuituyhteydet palvelevat hyvin digitaalisen oppimisen ja etäopetuksen tarpeita. Kyläkoulujen lakkauttaminen pidentää koulumatkoja, vähentää lasten omatoimista kulkemista ja lisää lasten kuljettamista autolla. Koulukyydeissä huolenaiheena ovat pitkät odotus- ja matka-ajat. Lisääntyvien koulukyytien kustannukset pienentävät koulun lakkautuksella tavoiteltuja säästöjä.Toisaalta omatoimisesti pyörällä tai kävellen kuljettu koulumatka parantaa tutkitusti lasten vireyttä ja kognitiivista suoriutumista koulupäivän aikana. Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes on Yle-uutisten haastattelussa todennut: ”Yhä useampi lapsi on koulukuljetusten piirissä. Pidämme tärkeänä, että lähikoulut olisivat oikeasti lähellä, jotta myös liikunnalliset koulumatkat onnistuisivat.” Mynämäen tapauksessa kyläkoulujen lakkauttamisen myötä myös Laurin koulussa ryhmäkoot ylittyisivät, ja uusia ryhmiä jouduttaisiin perustamaan. Toisaalta oppilasmäärien nostaminen ryhmissä ylärajalle lisää myös erityisopetuksen tarvetta. Tavallisissa ryhmissä on oppilaita, joille opettaja pystyy vielä antamaan riittävät resurssit, kun ryhmää ei ole täytetty ääriään myöten. Kun ryhmään lisätään muutama oppilas, mahdollisesti vielä joku tehostettua tukea tarvitseva, opettajan aika ei enää riitä ja nämä oppilaat päätyvät erityisopetukseen. Myös häiriökäyttäytyminen lisääntyy ryhmäkokojen kasvaessa, kun oppilaat joutuvat kamppailemaan tarvitsemastaan huomiosta yhä isomman joukon keskellä. Viime kädessä kaikkien oppilaiden oppiminen ja työrauha turvataan parhaiten, kun luokassa on enintään parikymmentä oppilasta. Kyläkoulut ja niiden ympärille keskittyvä järjestö- ja kerhotoiminta ovat keskeinen osa kunnan palvelurakennetta. Esimerkiksi Huolin koulun yhteydessä on pallokenttä, talvella luistelukenttä, leikkipaikka sekä kyläyhdistyksen tekemä frisbeegolfrata ja puulajipuisto. Jos kiinteistö jätetään korjaamatta tai myydään, menetetään nämä muutkin palvelut, kun taas koulun yhteydessä ne tulevat käytännössä ilmaisena oheistuotteena kaikkien kuntalaisten käyttöön. Huolin seudun kylät ry Eeva Laulumaa, puheenjohtaja Katja Kyrölä, sihteeri