Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Vaalit Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Muut lehdet Kolumnit Pääkirjoitukset

U:ki varautuu myös omaan rakentamiseen – Kaupunginjohtaja Atso Vainio uskoo, että asukasluku kääntyy kasvuun jälleen ensi vuonna

Uusikaupunki sai viime vuonna yli 300 uutta asukasta, mutta tänä vuonna kaupungin kova kasvutahti on hiipunut. Uudessakaupungissa oli Tilastokeskuksen mukaan lokakuussa 36 asukasta vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Kaupunginjohtaja Atso Vainio myöntää, että voimistunut muuttoliike suurkaupunkeihin ja työntekijätarve Vakka-Suomessa on haastava yhtälö: – Hankalaa meille on se, että väkiluvun kasvu keskittyy lähes yksinomaan Turun seudulle. Tämä tilanne pitää pystyä muuttamaan. Onhan siinä vaikeuskertoimia mennä yleistä kehityssuuntaa vastaan, hän toteaa. – Toisaalta meidän kannalta on positiivista, että meille muuttaa työikäisiä. Uuteenkaupunkiin muuttaneista seitsemän kymmenestä on 25– 35-vuotiaita.   Uudenkaupungin strategiassa on tavoitteena, että vuonna 2030 kaupungissa on 20 300 asukasta. Tavoite on Vainion mielestä kova, mutta ei mahdoton. – Jos ajatellaan asuntotuotantoa, niin viimeisen parin vuoden aikana täällä on tapahtunut paljon. Ja nyt kun Mältinkalliolla alkoi rakentaminen, se on kaupungin kannalta hyvin ratkaiseva asia, hän kehuu. Atico Oy rakennuttaa Mältinkalliolle, keskustan liepeille neljä kerrostaloa, joihin tulee yhteensä parisataa vuokra-asuntoa. Juuri vuokra-asuntoja Uuteenkaupunkiin on kaivattu lisää. Vainio pitää markkinaehtoista rakentamista lähtökohtana, koska kaupungilla on muita isoja investointeja, kuten sivistys- ja hyvinvointikeskus sekä terveyskeskuksen muutto. Silti kaupunki varautuu myös omaan rakentamiseen. – Santtioon tehdään kaavamuutosta, joka mahdollistaa kerrostalojen rakentamisen Merilinnun purettavan päiväkodin paikalle ja seurakunnan tontille. Talot voidaan toteuttaa sijoittajien kanssa yhteistyössä tai sitten kaupunki rakentaa. Vainio arvelee, että kun uusia asuntoja valmistuu lisää, myös muuttoliike Uuteenkaupunkiin jälleen voimistuu. Viime ja tänä vuonna valmistuneet asunnot ovat jo täynnä. Kaupunkiin muuttaminen on ollut siksi hankalaa.   Työ- ja elinkeinoministeriö on luvannut seutukaupungeille kolme miljoonaa euroa kehittämisrahaa. Atso Vainion mielestä summa ei ole suuri, kun rahaa tarvittaisiin niin moneen hankkeeseen. – Meillä seutukaupungeilla on näytönpaikka valtion suuntaan. Uusikaupunki, Laitila ja Rauma ovat päättäneet viestiä yhteistyössä valtion suuntaan. Se on Vainion mielestä hyvä ajatus, sillä onhan kolmen kaupungin toimilla enemmän painoarvoa ja kaupungeilla on yhteisiä intressejä koulutuksen ja liikenneinfrastruktuurin kehittämisen suhteen. Tavoitteena on, että seuraava hallitus ottaa seutukaupungit hallitusohjelmassaan huomioon ja myös Lounaisrannikon kasvuohjelmalle saadaan jatkoa. Uusikaupunki toivoisi erityisesti joululahjaa, joka kulkisi raiteilla. Radan sähköistämiseen on jo rahoitus ja se alkaa ensi vuonna. Toiveena onkin henkilöjunaliikenteen käynnistäminen pilottina Turku –  Uusikaupunki -radalla. Vainio korostaa, ettei se ole vain Uudenkaupungin etu. – Turku hyötyy siitä eniten, jos Uudestakaupungista ja Loimaalta saadaan syöttöliikennettä Turkuun. Se edistää myös Turun tunnin juna -hanketta. – Uskon kuitenkin, että henkilöjunaliikenteen nettovaikutus olisi myös Uudellekaupungille pitemmällä tähtäimellä myönteinen. Eikö kaupunginjohtaja pelkää, että jos Turusta pääsee helposti junalla Vakka-Suomeen töihin, Uuteenkaupunkiin ei tulekaan uusia asukkaita? – Meillä täällä on halvemmat asunnot kuin Turun seudulla ja onhan Uusikaupunki hieno kaupunki. Meillä ollaan nyt myös hyvällä asenteella liikkeellä. Demokatu oli hyvä esimerkki siitä, miten täällä opitaan kokeilukulttuuria. – Mutta vaatiihan strategian toteuttaminen toki riskinottoa. Meiltä edellytetään nyt viisaita ja rohkeita toimia.