Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Muut lehdet Kolumnit Pääkirjoitukset

Kiiston historiikissa faktaa ja henkilöhaastatteluja – Vehmaalla urheiluseuratoimintaa vuodesta 1914 saakka

Vehmaan Kiiston 100-vuotishistoriikki ei ehtinyt valmistua urheiluseuran pyöreiden vuosien juhliin. Vuonna 1914 perustetun seuran vaiheet on kuitenkin nyt kasattu yli 160-sivuiseksi kovakansiteokseksi. – Historiallinen hetki on nyt konkreettisesti käsillä, kun seuran 100 vuotta on kirjoissa ja kansissa. Teos on seuran näköinen, joten tyytyväinen pitää olla, Kiiston puheenjohtaja Sanna Saarinen iloitsee. Historiikin on kirjoittanut Niina Koskihaara , jonka tekstiä ryydittävät Vakka-Suomen Sanomien konkaritoimittajan Harri Suomalaisen ansiokkaat henkilöhaastattelut. Kirjan ulkoasusta ja taitosta vastaa Marianne Mäkinen . – Haastattelut elävöittävät ja tuovat ihmisten oman äänen kuuluviin. Näin teksti ei ole pelkkää asiakirja-aineistoa. Myös kuvia kiistolaiset toimittivat mukavasti, Koskihaara kiittelee. Kuvituksen keräämisessä avustivat merkittävästi myös Harri Suomalainen, Matti Jalava ja Vehmaan kotiseutuyhdistys. Koskihaaran mukaan Kiistolla on hyvin säilynyt asiakirja-aineisto, joka sisältää toiminnan kaikki vuosikymmenet perustamisasiakirjasta lähtien. Koskihaara on käyttänyt lähdemateriaalina pöytäkirjojen lisäksi 1950-luvulta lähtien kerättyjä lehtileikekokoelmia ja jaostojen toimintakertomuksia. Apuna oli myös Olavi Isomäen laatima 70-vuotishistoriikki. – Toiminta on ollut jatkuvaa, poikkeuksena 1920-luku, jolloin liikuntaharrastuksen järjestämisvastuu siirrettiin nuorisoseuralle. Nuorisoseuran toiminta kuitenkin hiipui vuosikymmenen mittaan ja Kiisto perustettiin jälleen 1929. Tämän jälkeen toisen maailmansodan vuosia ja 1970-luvun hiljaisempaa vaihetta lukuun ottamatta urheilutoiminta Kiiston järjestämänä on ollut vakaata. Koskihaara kuvailee Kiiston historiaa läpileikkaukseksi 1900-luvun Suomen historiasta urheiluseuran näkövinkkelistä katsottuna. – Sotavuodet, tanssilavakulttuurin kukoistus- ja hiipumisvuodet, seurayhteistyön laajeneminen ja vahvistuminen paikallistasolta laajemmalle alueelliselle ja valtakunnallekin tasolle näkyvät myös Kiiston historiassa ja toiminnassa. Kiiston vahvuus on selkeästi ollut ja on tänä päivänäkin siinä, että se toimii yleisseurana tarjoten vehmaalaisille laajan kirjon lajivaihtoehtoja, joita voi harrastaa ympäri vuoden. Historiikkiin on mahdutettu 25 henkilöhaastattelua. Ääneen pääsevät muun muassa kolminkertainen soudun olympiavoittaja Pertti Karppinen , kuulantyönnön halli-EM-kultaa voittanut Timo Aaltonen , kansallisella tasolla menestyneet urheilijat ja lukuisat seura-aktivistit. – Loistavia persoonia ja seuratoimijoita isolla ässällä tuli vastaan. Sen huomaa, että urheiluseurojen asema on ollut ennen toisenlainen kuin nyt, Suomalainen sanoo. Suomalainen nostaa esille muun muassa menneiden vuosikymmenten tiukat seuraottelut, joissa Kiisto kisaili etenkin Vehmaan Vedon, Lokalahden Leiskun ja Taivassalon Tahdin kanssa. – Sitä ei materiaalista pystynyt oikein hahmottamaan, kuinka Kiisto on kulkenut käsi kädessä Vehmaan kunnan kanssa. Heittäen läpi vuosisadan -alaotsikko viittaa siihen, että Kiisto on kunnostautunut etenkin heittäjien seurana. Kiiston historiikkia on saatavilla käteismaksulla Merililianista. Kirjasta on otettu 250 kappaleen painos.