Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Vaalit Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Muut lehdet Kolumnit Pääkirjoitukset

Rakentamisessa aina riskinsä

Kouluverkkokeskustelua on Mynämäessä käyty niin kauan, ettei naismuisti enää riitä. Osa valtuutetuista oli maanantain kokouksessa sitä mieltä, että nyt sitä ei enää pidä käydä, vaan päätös Huolin koulun korjaamisesta on jo tehty ja käsiteltävänä oli vain hankesuunnitelman hyväksyminen. Niin tai näin, Taina Laitisen (sd.) esitys kuului, ettei koulua korjata, ja kannatettuna siitä myös äänestettiin, ja äänin 19–15 korjaushanketta jatketaan. Sekä remonttia vastustavilla että puolustavilla oli kantaansa useita näkökulmia. Muun muassa tällaisia pointteja tuotiin esiin: Taina Laitinen: Olemme minimivaihtoehdolla korjaamassa homekoulua, ja se ei mitenkään riitä meidän lapsille eikä opetushenkilökunnalle, jotka ansaitsevat terveet ja toimivat tilat. Surullisena esimerkkinä päiväkoti Metsola, jonka korjaamiseen satsattiin, mutta joka jouduttiin lopulta purkamaan. Petteri Huuskonen (kesk.): Hankesuunnitelma on hyvä, toiminnalliset asiat otettu huomioon. Kaikessa rakentamisessa on riskinsä, korjaamisessa mutta myös uuden rakentamisessa. Markus Kitola (kok.): Jos me korjataan huonosti opetukseen soveltuva homekoulu, ei se ole vetovoimatekijä. Täysin uusi moderni esimerkiksi luontoon erikoistunut kyläkoulu sen sijaan voisi olla. Korjaamisen kustannusarvio on 840 000 euroa ja uuden rakentamisen 1,2 miljoonaa. 20 vuoden poistoajalla eroa on vain 23 000 euroa vuosittaisissa poistoissa. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, muuttaako kylälle yksi perhe kahden kouluikäisen lapsen perhe, joista edes toinen vanhempi käy töissä. Käänteisesti: jos ei uskota että sinne muuttaa edes se yksi perhe, kannattaako investoidakaan? Ari Tamminen (vas.): Kunnalla olisi ehkä varaa pistää miljoona kouluun, mutta ei 40 oppilaan kouluun alueella, jossa kunnalla ei ole edes tontteja. Alue, johon pitäisi satsata koulun korjaamiseen tai uuden rakentamiseen, on Asemanseutu. Tuula Toivonen (sd): Huolin oppilasennuste on nouseva, kouluun johtaa turvallinen pyörätie, ja alueella on vahvaa yhteisöllisyyttä. Oppilaiden siirto muihin kouluihin kasvattaisi luokkakokoja liikaa. Petri Varjonen (sd.): Jos kyläkouluverkko ajettaisiin alas, sen jälkeen voidaan tosiaan miettiä, missä asukkaat ovat, kun vanhatkin lähtisi. Lauri Numminen (vas.): Suomessa on lopetettu paljon kouluja, mutta ei ole riittävästi tutkittu, tuleeko niistä säästöjä pitkällä aikavälillä. Miika Randell (sd.): Kunnan kiinteistömassa pitää saada suhteutettua siihen, mistä pystytään huolehtimaan. Nyt sitä on liikaa.   Huolin yhteisöllisyydestä kertoo Lauri Nummisen kokoukseen tuoma kirje, josta tosin tuumailtiin hetki, että missä muodossa se käsitellään, kun ei voinut olla varsinainen valtuustoaloitekaan, kun allekirjoittajana oli Huolin Seudun Kylät ry. Lopulta kirje otettiin vastaan tiedoksi. Kyläyhdistys siinä kertaa valtuutettujen mieliin, miten se voi talkoiden muodossa osallistua koulun peruskorjaukseen. Yhdistys on koulun tyhjennysvaiheessa tehnyt jo 500 talkootyötuntia ja kerännyt huutokaupalla 15 000 euroa uusien opetus- ja harrastevälineiden hankintaan, ja ilmoittaa olevansa valmis auttamaan edelleen rakennusprojektin edetessäkin, mikäli sopivia talkootarpeita tulee.   Valtuusto hyväksyi esisopimuksen ison määräalan myymisestä Kasitien itäpuolelta puutarhayritykselle. Se on Pekka Myllymäen (kesk.) mielestä rohkaiseva esimerkki: hyvä asiat alkavat kumuloitua, kun nyt on kärsitty valtatien työmaata. – Nyt avautuu korkkaus sille alueelle, jossa meillä on suuri potentiaali. Toivotaan että tämä on lajinsa ensimmäinen, ja jatkoa näkyy.