Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Kolumnit Pääkirjoitukset Vaalit Muut lehdet

Vakavaa asiaa sote- ja some-suosta

Kun kunnanjohtaja Veijo Katara laatii yhteenvetoa Kustavin kunnan talousarviosta, hän vetänee laatikostaan paperin, jonka kakkossivulle on jo valmiiksi kirjoitettu seuraavat toteamukset: – Palvelut säilyvät ja edelleen kehittyvät – Talous tasapainossa ja ylijäämäinen – Investoinnit tukevat kunnan pitkäjänteistä kehittämistä – Edellisiltä tilikausilta on ylijäämää Mitenkähän paljon Kataralle tulee kustavilaisia virkavuosia täyteen, reilusti yli 20? Ainakin viimeiset kymmenen vuotta hän lienee päättänyt budjettiesityksensä edellä mainittuihin toteamuksiin. Aivan viime vuosien uutuuksia on sen sijaan se, että kunnan tuloveroprosenttia on saatettu alentaa. Sen sijaan alhaisella lainamäärällä Kustavi on voinut briljeerata varmaan yli kymmenen vuoden ajan. Vehmassalon muissa kunnissa, Taivassalossa ja Vehmaalla, on tehty ja tehdään merkittäviä liikuntahalli ja kouluinvestointeja, jotka nostavat näiden kuntien lainamäärät moninkertaisiksi Kustaviin verrattuna. Kustavi pystyy ennakkoarvioiden mukaan tekemään vuosikatteen, joka nipin napin kattaa laskennalliset – paino sanalla laskennalliset – poistot. Ylijäämääkin talousarvio ennustaa lähes 27 000 euroa. Kustavinkin talousarvioon sisältyviin epävarmuustekijöihin sisältynee erikoissairaanhoidon eli lähinnä sairaanhoitopiirin menot, joita on lähes mahdoton ennakoida. Esittelypuheenvuorossa kunnanjohtaja ei tähän puuttunut. Sen sijaan hän nosti esiin isona kysymysmerkkinä sote-uudistuksen, johon samalla liittyy uusi maakuntahallintomalli. Hoh-hoijaa, haukottelee varmaan moni. Aivan totta, kuinkahan moni jaksaa enää olla kiinnostunut koko paketista. Uudistuksesta on esitetty mitä moninaisimpia poliittisia mielipiteitä ja kannanottoja. Lukuisista asiantuntijalausunnoista varmasti jokainen poliitikko löytää haluamansa. Vähintään mielenkiintoisena voi pitää Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamon Helsingin Sanomissa julkaistua kirjoitusta, jossa hän suoraan sanoen lyttäsi maan rakoon koko uudistuskaavailun. Tilaa hän ei Hesarissa saanut kuin kaksi aukeamaa. Kuluikohan viikkoakaan, kun hän kirjoitti uudistuksen puolesta. Että kyllä se ehdottomasti pitää toteuttaa. Kuka siis enää jaksaa uskoa hankkeen valmisteluun saatikka sen toteutumiseen. Ja siinäpä se vaaraa piileekin. Yhtäkkiä putkahtaa joku aivan käsittämätön esitys, joka menee läpi, kun koko juttu ei enää jaksa ketään kiinnostaa. Kustavin ensi vuoden nettoinvestoinnit ovat lähes 1,5 miljoonaa euroa. Todelliset investoinnit ovat paljon enemmän, mutta lähes puolitoista miljoonaa maksavan Laupusten kalasataman investointeihin saadaan tänä vuonna EU:n ja valtion rahoitusta 622 000 euroa ja ensi vuonna 562 000 euroa. Mikään taivaan lahja tuo noin 1,2 miljoonan euron ulkopuolinen rahoitusosuus ei ole. Joku nekin maksaa. Etteivät vain olisi tämän maan veronmaksajat. Kaikkien airistonhelmi-jupakoiden jälkeen ei voi kuin ihmetellä, ettei julkisen rahoituksen ohjaaminen kalasatamaan, jonka merkittävä osa on ulkomaalaisomistuksessa, ole synnyttänyt yleistä hankkeen mielekkyyteen liittyvää keskustelua. Ainakaan lehtien palstoilla tällaista kysymyksen asettelua ei ole näkynyt. Tiedä sitten, minkälaisia mielipiteitä on esitetty siellä paljon puhutussa somessa, jonka synkeään suohon ei toivoisi kenenkään vajoavan.