Ladataan
Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Yhdistysten merkitys Suomessa suurempi kuin muissa maissa – Masku palkitsi Hanna Pihanperän ja Mimosan Kukan

Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta muistutti itsenäisyyspäiväjuhlassa Maskussa muutama vuosi sitten julkaistusta Suomi-brändin loppuraportista. – Kiitosta annettiin suomalaiselle luonnolle, yhteiskunnan toimivuudelle ja koulutukselle. Työryhmältä jäi huomioimatta esimerkiksi se, että yhdistystoiminnalla on todettu olevan Suomessa yhteiskunnallisesti ja poliittisesti suurempi merkitys kuin missään muussa maassa, Linkoranta totesi. Linkorannan mukaan merkitys kääntyy myös euroiksi. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti teki vuonna 2011 selvityksen, jonka mukaan neljän suuren suomalaisjärjestön vapaaehtoistyön rahallinen arvo kohosi yli 130 miljoonaan euroon vuodessa. – Omalta työsaraltani maaseudun yhdistysten parista voin lisätä, että maaseudun kehittämishankkeiden talkootyö tuo maaseudulle vuosittain kymmeniä miljoonia euroja julkista rahaa. Linkoranta viittasi tutkimustuloksiin vapaaehtoistoiminnan murroksesta. – Suomi on ollut maa, jossa yhdistyksiä on perustettu huolehtimaan niin paikallisyhteisöjen kehittämisestä kuin edistämään harrastuksia, sivistyksellisiä ja taidollisia pyrkimyksiä. Vapaaehtoistoiminnalla on osaltaan paikattu julkisen palvelutuotannon aukkoja. Aatteellinen ja pitkäaikaista sitoutumista edellyttävä yhdistystoiminta on korvautumassa lyhytaikaista sitoutumista edellyttävällä, omakohtaisia elämyksiä korostavalla, rentoutumista ja vapaa-ajanharrastuksiin keskittyvällä toiminnalla. Linkorannan mukaan vapaaehtoistoimijoita ahdistavat myös monenlaiset asetukset ja normit. Lisäksi yhdistysavustukset ovat olleet laskusuunnassa. – Suomalaiset perustavat kuitenkin yhdistyksiä edelleen ennätystahtiin. Huoli paikallisten peruspalveluiden saatavuudesta ja laadusta on synnyttänyt monenlaista paikallista toimintaa niin kasvukeskuksissa kuin harvaan asutuilla alueillakin. Tilastokeskus listasi viime vuonna lähes 90 kriteeriä, joissa Suomi oli kolmen parhaan kansakunnan joukossa maailmassa. – Lisätään sinne vielä maailman muutosjoustavin kansa. Varaudutaan muutoksiin, kohdataan ne yhdessä ja uudistutaan niiden vaatimalla tavalla. Annetaan omaa aikaa ja osaamista yhteiseen hyvään, etsitään ennakkoluulottomia ratkaisuja kansalaisyhteiskuntana. Paremman Maskun tekijä -palkinto luovutettiin itsenäisyyspäiväjuhlassa Hanna Pihanperälle , joka on toiminut pitkään ja aktiivisesti useissa yhdistyksissä. Pihanperä toimii muun muassa Lemun VPK:n varapäällikkönä ja nuoriso-osaston johtajana. Vuoden yrittäjäpalkinnon sai Mimosan Kukka, jonka Mira Elonen ja Sari Herrala perustivat Maskun liikekeskukseen vuonna 2014.