Ladataan
Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Miksi viranomainen ei tee työtään eli valvo?

Kiitos Mika Raukuselle kommenteista. On hienoa, että Maskun ympäristöasioista ja erityisesti sako- ja umpikaivojen tyhjennyksestä voidaan keskustella avoimesti. Hetken jo näytti siltä, että pelottelu, lobbaus ja joukkohysteria ovat ainoat keinot. Raukunen kysyy hyvän kysymyksen, miksi viranomainen ei tee työtään eli valvo? Kunnollinen valvonta edellyttää yhteistyötä kunnan ympäristöviranomaisen ja seudullisen jätehuoltoviranomaisen välillä, mutta kuntien ympäristövalvonnan rajalliset resurssit hankaloittavat työtä. Tietääkö Maskun rakennus- ja ympäristölautakunta, paljonko viemärittömiä talouksia on, ja miten niiden likavesien hoito on järjestetty? Onko ajantasaiset tiedot kiinteistöjen likakaivojen paikoista toimitettu jätehuoltolautakunnalle? Valvonta on kattavaa vain, jos samalla viranomaisella on tieto sekä kaivoista että tyhjennyksistä. On eittämätön tosiasia, että kaikki yrittäjät eivät jätehuoltolautakunnan pyynnöstä eikä edes ELY-keskuksen määräyksestä ole suostuneet antamaan tietoja tyhjennyksistä. Seuraava vaihe olisi virka-apupyyntö poliisille, mutta yksittäisiin yrittäjään kohdistettuna ilman laajempaa alueellista tietoa tyhjennyksistä tämä ei ole kuin osittaisratkaisu. Alueelliseen järjestelmään siirtymisen suuri etu olisi mielestämme edelleen siinä, että ne yrittäjät, jotka eivät suostu antamaan tietoja voitaisiin keskitetyssä järjestelmässä sulkea kilpailutuksen ulkopuolelle. Yhteisillä resursseilla tehtävä keskitetty valvonta, joka yhdistäisi tiedot kaivoista ja tyhjennyksistä olisi kunnille nykytilannetta helpompaa ja johtaisi todennäköisesti edullisempaan lopputulokseen vähemmillä ajoilla. Rehellinen kilpailu poistaisi myös epäilyt harmaasta taloudesta, mikä tietysti saattaisi nostaa joidenkin kiinteistöjen tyhjennyshintoja. Harmaan talouden kitkemiseen lienevät kuitenkin kaikki päättäjät sitoutuneita, eli tähän mahdollisesti liittyvät kuluttajakustannusten nousut olisivat perusteltuja. Kilpailutus voidaan tehdä monella tavalla, ja ainakin keskitettyyn järjestelmään siirtyneellä Kemiönsaarella tunnutaan olevan tyytyväisiä paikallisten yrittäjien voittamaan kilpailuun. Hintoihin ja palveluihin voi tutusta Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n sivuilla. Kyseessä ei ole suinkaan mikään ulkomainen veronkiertoyhtiö, vaan kunnat omistavat sen yhdessä. Kunnat voivat edustajiensa kautta vaikuttaa sen tekemän kilpailutuksen yksityiskohtiin kuten alueen laajuuteen, keräystiheyteen tai erityisten puhdistusjärjestelmien huomioimiseen. Hieman epäselväksi meille jää se mitä Raukunen tarkoittaa sillä, että ”kerran erotetut lietteet kerätään pariin paikkaan ja sekoitetaan uudestaan vesilietteeseen ja sen jälkeen taas erotetaan”. Haluttaessa uudemmat teknisesti edistyneemmät järjestelmät voidaan kilpailutta erikseen tai jättää jo tehtyjen sopimusten varaan. Jätteiden hyötykäytöstä ja kierrätyksestä olemme varmasti samaa mieltä. Tästä hyvä esimerkki on vaikkapa Gasumin biokaasulaitos, mutta jätteiden vääränlainen hyötykäyttö vaikkapa pelloilla on ongelmallista esim. mikrobi- ja lääkejäämien vuoksi. Keskitetty järjestelmä toimii varsin joustavasti Maskussakin jo kiinteiden jätteiden osalta. Tästä syystä pidämme tarpeettomana pelon lietsomisena väiteitä siitä, että keskitetty järjestelmä johtaisi väistämättä monopoliin ja muihin ongelmiin. Rami Käkönen Irma Saloniemi