Ladataan
Etusivu Yhteystiedot Näköislehti Uutiset Vaalit Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Muistokirjoitukset Muut lehdet Kolumnit Pääkirjoitukset

Molemmilla edellytykset nousta ammattilaisiksi – Naantalilaislähtöiset puolustajat hopealle Kanadan turnauksessa

– Eemil on hyökkäävä puolustaja. Hänellä luistelu on niin vahvaa, että se tukee hyvin hyökkäyksiin osallistumista. Urheilullisuus auttaa Eemiliä matkalla kiekkoilijaksi. Jiri taas on kokonaisvaltainen vahva jässikkä, joka osaa olla ilkeä. Hänen laukauksensa on jo nyt miesten tasolla. Jos hän keskittyy harjoittelemaan vielä terävämmin kehityskohteitaan, hänet voidaan nähdä suuremmissakin sarjoissa. – Ehdottomasti molemmilla on hyvät edellytykset nousta ammattilaiseksi, TPS:n B-nuorten päävalmentaja Jani Kiviharju arvioi suojattejaan Eemil Viroa ja Jiri Pärssistä . Naantalilaiset kiekkoilijat kuuluivat marraskuun alussa Kanadassa hopeaa alle 17-vuotiaiden World Hockey Challenge -turnauksessa voittaneeseen Suomen joukkueeseen. Vuonna 2002 syntyneen ikäluokan saavutus on kova, sillä Suomi on voittanut turnauksen vain kerran. Vuoden 1990 mestarijoukkueeseen kuuluivat muun muassa Sami Kapanen ja Jere Lehtinen . Edellisen kerran Suomi ylsi mitaleille 1998, jolloin sijoitus oli kolmas. Finaalissa Venäjä oli parempi maalein 2–1. Jossiteltavaa jäi, sillä Suomelta hylättiin finaalissa yksi osuma. Alkulohkossa Suomi kaatoi itänaapurin samoin 2–1-numeroin, joten erot huippumaiden välillä olivat pieniä. – Finaalissa tuomari ei nähnyt kiekon ylittäneen maaliviivan. Tuomari ei saa tarkastaa tilannetta jumbotronilta, mutta me näimme tilanteen uusintana ja kiekko kävi maalissa, Viro harmittelee. – Hävisimme alkulohkossa Ruotsille, joka sai lopulta pronssia. Yhdelle Kanadan kolmesta joukkueesta hävisimme jatkoajalla. Jos joku joukkue oli muita selkeästi heikompi, sanoisin sen olleen Tshekki, Pärssinen sanoo. Viro on kuulunut ikäluokkansa maajoukkueleiritykseen alusta asti. Pärssiselle maajoukkuekutsu oli kolmas. – Loukkaantumiset ovat vähän haitanneet. Lonkkien kanssa ne ongelmat ovat olleet, Pärssinen kertoo. Pärssisen isä on mittavan uran jääkiekkoilijana tehnyt Timo Pärssinen . Jiri aloitti kiekkoilun Ruotsissa Timon pelatessa ammattilaisena Ruotsin pääsarjassa Timrån joukkueessa. Isä voi neuvoillaan auttaa matkalla ammattilaiseksi, mutta nimi selässä ei automaattisesti aukaise edustusjoukkueiden pukukopin ovia. – Jos isän tarvitsen neuvoja, niin isä auttaa. Olen kasvanut jääkiekon parissa, joten onhan isän ura auttanut jo nyt minua. Mitään ei silti saa helpommalla, kaikki työ täytyy tehdä itse, jos mielii ammattilaiseksi. Myös Eemilin perhe on urheilullinen. Hänen äitinsä pelasi pitkän uran ringeten pääsarjassa VG-62:n ja Kerava Shakersin riveissä. Nykyisin Kirsi Viro toimii seuran puheenjohtajana. – Isä pelasi Porissa A-junnuihin asti jääkiekkoa. Kyllä me isän kanssa puhutaan paljon jääkiekosta, mutta olemme sopineet, että valmentaminen jätetään seuran valmentajille. Suomeen tultuaan Jiri liittyi VG-62:n junioreihin, jossa Eemil jo pelasi. Tämän jälkeen kaverusten tiet eivät ole eronneet. Siirto TPS:n junioreihin tapahtui kaksi vuotta sitten. Syy oli looginen: TPS:n C-nuoret taistelivat ikäluokkansa Suomen mestaruudesta. Kaksikko opiskelee Kerttulin urheilulukiossa. Jääkiekkolinjalla opiskelu saa kaksikolta kiitosta. Oppilaitos joustaa esimerkiksi maajoukkuekutsun käydessä. Aamujäitä on koulun puolesta kolmesti viikossa. Opiskelut he aikovat hoitaa kunnialla, mutta molemmat myöntävät jääkiekon olevan etusijalla. – Isäni on lentäjä, joten olen ajatellut sen olevan yksi mahdollinen ammatti tulevaisuudessa. Mutta nyt keskitytään täysillä kiekkoon, Viro sanoo.