Ladataan
Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Nelosolut ei hetkauttanut

Runsas vuosi sitten syyskuussa 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkaisi tietopaketin tulossa olevan alkoholilain uudistuksen vaikutuksista. Uusi alkoholilaki tuli voimaan kuluvan vuoden alussa ja sen myötä päivittäistavarakaupoissa saa myydä entistä niin sanottua neljännen veroluokan olutta sekä 5,5-prosenttista siideriä ja lonkeroa puolen vuorokautta eli aamuyhdeksästä iltayhdeksään. Ennen lain voimaan tuloa THL arvioi tietopaketissaan, että lakimuutos lisäisi alkoholin kokonaiskulutusta 6 prosentilla, josta päivittäistavarakaupan osuus olisi valtaosa eli 5 prosenttia, ja että päivittäistavarakaupoissa myytävien alkoholijuomien keskimääräinen alkoholipitoisuus nousisi 4,4 prosentista 4,9 prosenttiin. Vahvojen oluiden ja juomasekoitusten hinnan arvioitiin laskevan 40 prosentilla. Keväällä Vakka-Suomen Sanomista otettiin yhteyttä THL:een ja tiedusteltiin, ovatko laitoksen ennakkoarviot alkoholilain muutoksista toteutuneet. Vastaus oli, että 3–4 kuukautta on liian lyhyt aika arvioida kehitystä. Pyydettiin palaamaan asiaan syksyllä. Hesari ehti ennen, ja aika raflaavasti. Selitäpä tämä, THL! -otsikon (HS 25.11.) alla lehti pyytää tutkimalaitosta perustelemaan, miksi alkoholin kokonaiskulutus on vain 0,5 prosenttia, ja miksi nelosoluen hinta on laskenut keskimäärin vain 6 prosentilla. THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä ei selitä, vaan kertoo Vakka-Suomen Sanomille, että alkoholin käytön muutos on eri asia kuin alkoholilain muutoksen vaikutus alkoholin kulutukseen. Alkoholin kulutuksen muutosta pitää tarkastella on pitkän aikajakso trendinä, johon vaikuttavat lainsäädäntö, taloudellinen tilanne, verotus ja jopa säätila. Alkoholin kulutus on Suomessa laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana. On tapahtunut vähittäinen kulttuurin muutos. Tavat ovat muuttuneet, mutta ei me mitään italialaisia olla, sanoo Pia Mäkelä. On päivän selvää, että hinnalla ja saatavuudella on vaikutusta alkoholin kulutukseen. Taloudellisen laskukauden aikan ryypätään vähemmän kuin nousukaudella, samoin sateisena kesänä kulutus laskee. Henkilökohtaiseen hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien asioiden trendikkyys on mitä ilmeisemmin vaikuttanut alkoholin kulutuskäyriin. Alkoholia ei laajemmassa mittasuhteessa ole vaihdettu huumeisiin, sanoo tutkimusprofessori Pia Mäkelä.