Ladataan
Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Taivassalon uusi rehtori-sivistystoimenjohtaja: Pieni kunta on lapsille turvallinen asuinympäristö

Suomessa on yli 2 000 peruskoulua ja niistä jokaista johtaa rehtori. Taivassalon yhtenäiskoulun rehtoriksi valitulla Susanne Laaksosella on silti vähän täysin vastaavaa tehtävää hoitavia kollegoita. – Ehkä joissain pienissä kunnissa on vastaava toimi, hän itse aprikoi. Taivassalon valtuusto valitsi Laaksosen kuudesta hakijasta rehtori-sivistystoimenjohtajaksi. Tehtäväkenttä on vielä titteliäkin laajempi, sillä rehtori-sivistystoimenjohtaja vastaa pienessä kunnassa myös varhaiskasvatuksesta sekä vapaa-aika- ja kulttuuritoimesta. Eikä siinäkään vielä kaikki: Laaksosen vastuulla on myös Kustavin opetustoimi. – Juuri siksi hain tähän tehtävään, että siinä pääsee tekemään niin kokonaisvaltaista työtä. Pienessä kunnassa koulu, kirjasto, vapaa-aikatoimi ja kolmas sektori tekevät tiivistä yhteistyötä. – Taivassalon kokoisessa kunnassa voimme oikeasti toteuttaa koko kylä kasvattaa -ajatusta, hän kehuu. Laaksosen mielestä Taivassalo on lapsille ja nuorille turvallinen ja hyvä paikka kasvaa ja elää. Itse Maskussa asuva kolmen lapsen äiti sanoo, ettei mikään asuinkunta ole silti lintukoto. – Mutta tietyiltä asioilta, joita isoissa kaupungeissa on, pienissä kunnissa asuvat lapset ja nuoret välttyvät.   Susanne Laaksonen on toiminut Taivassalon yhtenäiskoulun vararehtorina koulun perustamisesta alkaen. Rehtori-sivistystoimenjohtajan virkaa hän on hoitanut viransijaisena ja virkaatekevänä tämän vuoden helmikuusta alkaen. Laaksonen sai tehtävän vastuulleen yllättäen, kun Esa Pirkola valittiin apulaisrehtoriksi Uuteenkaupunkiin. Toisaalta yllättäen tullut tehtävä on ollut hyvinkin antoisa. Laaksonen on ehtinyt jo huomata, mitä asioita voisi miettiä uudella tavalla. – Ihan ensimmäiseksi mietimme arjen struktuuria, miten sitä voitaisiin kehittää. Laaksonen on taustaltaan erityisopettaja ja osaa siksi hahmottaa hyvin myös erityisopetuksen haasteet. Hän on tyytyväinen, että Kustaviin on nyt saatu oma erityisopettaja. – Nyt voimme toteuttaa inkluusiota niin kuin on tarkoitus, eli jokainen lapsi voi käydä lähikoulua.   Taivassalon yhtenäiskoulussa on 158 oppilasta. Pienen koulun etuna on, että opettajat tuntevat kaikki oppilaat. – Pienissä opetusryhmissä opetus on myös yksilöllisempää. Teemme koko ajan myös sitä vertailua, mitä suurissa kunnissa tapahtuu ja mitä uudistuksia sieltä meidän kannattaa poimia. Myös uuden opetussuunnitelman toteuttaminen muuttaa opetustyötä. Laaksonen pitää erinomaisena sitä ratkaisua, että Vakka-Suomessa uudistustyötä tehdään Luotsi-hankkeena. – Meillä on kaksi kiertävää opettajaa, jotka ohjaavat opettajia uuden opetussuunnitelman jalkauttamisessa. Esimerkiksi formatiivinen arviointi vaatii selkeyttämistä. Laaksonen pyrkii pitämään huolta myös omasta osaamisestaan. Tällä hetkellä hän opiskelee Jyväskylän yliopistossa johtajuutta. – Olen sivistysjohtajien tutor-ryhmässä. Siellä saa laajempaa näkökulmaa, mitä kentällä tapahtuu. Omiin harrastuksiin aikaa ei sitten jääkään, sillä työssä, opiskelussa ja lapsiperheen arjen pyörittämisessä riittävästi tekemistä. – Siinä mielessä on hyvä asua toisella paikkakunnalla, että vapaa-aikana voin olla vain 8-, 13-, ja 15-vuotiaitten lasten äiti, hän naurahtaa. – Maskusta ajaa puolessa tunnissa Taivassaloon. Sen ajomatkan aikana ehtii vaihtaa roolia.