Ladataan
Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Nuohouksen vapautus koskettaa eniten haja-alueita

– En usko, että piirinuohousjärjestelmästä luopuminen lisää hintakilpailua, koska nuohous on edelleen halpaa kiinteistön turvallisuushuoltoa, sanoo vielä nykyisin Iniön ja Kustavin piirinuohoojana toimiva lokalahtelainen Rauno Aaltonen. Sisäministeriön valmistelema pelastuslain muutos merkitsee voimaan tullessaan, että aluepelastuslaitoksilta poistuu velvoite huolehtia nuohouspalvelujen järjestämisestä. Nykyiset nuohouspiirit lakkaavat, ja nuohous on ensi vuoden alusta lukien vapaasti kilpailtua yritystoimintaa. Eli rakennuksen omistaja voi tilata palvelun haluamaltaan alan yrittäjältä. – Ei tässä sinällään kovin suuresta muutoksesta ole kysymys, nuohouspiirit lakkaavat, ja osassa maata ne on jo nyt lakkautettu. Täälläkin on reviirirajoja voitu ylittää, kunhan se on tapahtunut yhteistyössä alueen piirinuohoojan kanssa, Periaatteessa nuohouksen hinta määräytyy jatkossa markkinoiden mukaan, mutta tuskin järjestelmän muutos markkinoita kovin paljon muuttaa, arvelee Aaltonen. Tähän asti aluepelastuslaitos on kilpailutuksen pohjalta valinnut yrittäjät ja päättänyt nuohouksen hinnasta. Uuteen vapaasti kilpailtuun yritystoimintaan on siirrytty yhdeksän pelastuslaitoksen alueella kokonaan tai osittain siten, että noin neljännes koko maan nuohottavista kiinteistöistä sijaitsee vapaan tarjonnan alueella. Etelä-Karjalassa ja Itä-Uudellamaalla nuohouspalvelujen tarjonta on ollut vapaata jo useita vuosia, ja kokemukset ovat sisäministeriön mukaan olleet hyviä. – Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä, ja nuohouspalveluja on ollut saatavilla riittävästi ja kohtuulliseen hintaan koko alueella – myös taajamien ulkopuolella, todetaan ministeriöstä. Nuohooja Rauno Aaltosen suurimmat epäilyt järjestelmämuutoksessa liittyvät jälkimmäiseen toteamukseen. Hän epäilee, että pitkässä juoksussa vapaaseen kilpailuun siirtymisestä kärsivät eniten haja-asutusalueen asukkaat. – Pahasti pelkään, että etäällä asutustaajamista sijaitseville kiinteistöille tulee vaikeuksia saada nuohoojia paikalle. Erityisesti saaristoalueista on syytä olla huolissaan. Taajamissa ovat rakennukset lähekkäin, joten matkat eivät tuo lisäkustannuksia. Voi olla, että mennään siihen, että matkoista peritään erilliskustannuksia. Näin tehdään jo tällä hetkellä monilla aloilla. Sisäministeriön asettaa ryhmän seuraamaan muutosten vaikutuksia. Seurantaryhmään tulee edustus nuohousalalta, viranomaistaholta ja kiinteistöalalta. Vaikka yrittäminen nuohousalalla vapautuu, niin tulevaisuudessakin nuohoustöitä saa tehdä vain alan ammattitutkinnon suorittanut henkilö. Kaikki nykyiset nuohoojat voivat jatkaa ammattinsa harjoittamista. Nuohouksen omistajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että nuohous toimitetaan lain edellyttämin määrävälein. Tämä velvoite säilyy uudessakin pelastuslaissa. Vakituisissa asunnoissa nuohous on tehtävä vuosittain, vapaa-ajan asunnoissa kolmen vuoden välein. Lainmuutos tulee voimaan ensi vuoden alussa, mutta Varsinais-Suomen nuohoojilla on kuitenkin 6 kuukauden irtisanomisaika aluepelastuslaitoksen kanssa. – Aluepelastuslaitoksesta on esitetty kysymys paikalliselle nuohoojien yhdistykselle, että pidetäänkö irtisanomissopimuksesta kiinni. Me käsittelemme asiaa Nuohoojien yhdistys -86 ry:n kokouksessa. Kovin merkittävänä asiana en itse tätä pidä, sanoo Kustavin ja Iniön piirinuohooja Rauno Aaltonen. Piirinuohouksessa pelastuslaitos päättää nuohouksesta perittävän maksun, jonka hintaperuste on ollut alueella kaikille sama sisältäen myös matkakustannukset. Käytännössä taajamien asukkaat ovat maksaneet haja-asutusalueen matkakustannuksia omassa nuohouslaskussaan. Pelastuslaitoksen päättämä nuohoustaksa koostuu yksikköhinnasta sekä laskutettavasta minimiyksikkömäärästä. Pelastuslaitosten päättämät verottomat yksikköhinnat ovat olleet koko maassa lähes samoja. Pääsääntöisesti laskutettava minimiyksikkömäärä on 45, yhdellä pelastuslaitoksella minimiyksikkömäärä on 55 ja kolmella 60. Uuden lain myötä nuohouksen hintasääntely lakkaa ja nuohousyritykset hinnoittelevat itse oman työnsä. Nuohouspalvelujen tuottamisen todelliset kustannukset tulevat todennäköisesti muodostamaan hinnan alarajan, ja markkinoiden kilpailutilanne ja palvelujen kysyntä puolestaan hinnan ylärajan. Siellä missä piirinuohouksesta on jo luovuttu, ovat hinnat seuranneet piirinuohouksen hintatasoa, mutta hintojen vaihteluväli on kasvanut. Yritykset yleensä kilpailevat kannattavilla alueilla. Siksi taajamien ulkopuolelle ei välttämättä synny todellista usean nuohousyrityksen välistä kilpailua. Tällöin asiakkailla ei ole käytännössä mahdollisuutta valita useasta palveluntuottajasta, mikä saattaa nostaa palvelujen hintoja. Nuohous tehdään vuosittain noin 740 000 kiinteistössä. 50 euron nuohoushinnalla laskettuna vuosikustannukset olisivat yhteensä 37 miljoonaa euroa. Koska osassa kiinteistöjä on useampia nuohottavia tulisijoja, kokonaiskustannus on tätä suurempi. Suomessa on 425 nuohouspiiriä, joista noin 60 prosenttia on yhden nuohoojan hoidettavia. Nuohousalan Keskusliiton mukaan ala työllistää noin 700 nuohoojaa. Lähde: hallituksen esitys pelastuslain muuttamisesta