Ladataan
Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Antamisen ilossa ei ole hintalappua

Lasten ollessa pieniä ja uskoessa vahvasti Korvatunturilla asuvaan punanuttuiseen Joulupukkiin, on joulussa jotain erityistä ja taianomaista. Pienet silmät tihruttavat uteliaina hämärtyvään iltaan ja yrittävät nähdä edes vilauksen ulkona tallustelevasta tontusta. Lahjatoivekirjeille etsitään paikkaa, mistä tonttu sen varmasti löytäisi. Jännitys ja odotus on käsin kosketeltavaa. Aattona kuusen juurella paketteja avataan kovalla tohinalla. Se hetki, kun paketista löytyy jotain kaivattua ja suuresti toivottua tuo sivusta katsovallekin hyvän mielen. Antamisen ilo on iloista parhain. Kun pystyy antamaan toiselle jotain, mistä hän ilahtuu. Kun toinen tietää, että juuri häntä on ajateltu ja tarkoituksena on ollut puhtaasti ilon ja hyvän mielen tuottaminen. Lasten ollessa pieniä pitää joulua rakentaa enemmän itse. Heidän kasvaessaan toiveita tulee kaikkien suusta. Joulu ei ole enää minun vaan se on meidän näköinen. Vuosien varrella on huomattu, että lanttulaatikko ei ole meidän perheen juttu joten sitä ei pöytään väkisin asetella. Tonttuovi on ollut suuri villitys, mutta se ei ollut meille mikään juttu. Jouluksi siivotaan sillä ajatuksella, että talossa asutaan ja eletään myös jouluna. Meidän kahden aikuisen ohella mäyräkoiraneiti ja kolme lasta sekä kaksi omillaan elelevää nuorta aikuista tuovat joulutaloon elämää ja elämisen jälkiä. Joskus se tarkoittaa kengänpohjista jääneitä kuraisia savipaakkuja eteisen lattialla, karkkipapereista kasattua taideteosta olohuoneen pöydällä tai näkyvää tiskivuorta keittiössä. Jouluna ihmisistä välittyy erityistä lämpöä, herkkyyttä ja toiset huomioivaa välittämistä. Harmi, että monen kohdalla se tapahtuu vain jouluna, mutta hyvä jos edes silloin. Jossain kohtaa lapsi alkaa pohtia, onko joulupukki oikeasti olemassa, kuka hän on ja mistä hän on tullut. Jotain raastavaa on siinä hetkessä kun alkaa avaamaan asiaan liittyviä kerroksia. Helpottavaa on huomata, että itse asiassa joulupukki ja joululahjat ovatkin joulussa vain yksi osa. Yhtä innoissaan kuin ennen itselleen, miettivät lapset nyt lahjoja toisilleen ja läheisilleen. Lahjan ei tarvitse olla kallis eikä kaupasta ostettu tuntuakseen oikealta. Kirpputorilta löytyy juuri sellainen muki, mitä lahjan saaja keräilee. Yhdessä kääritään se pakettiin ja kätketään kaappiin aattoa odottamaan. Kynttilän valossa kirjoitetaan kortteja erityisesti heille, joilla tiedetään olevan hyvin vähän ketään omaisia. Naapurin yksinäiselle vanhukselle leivotaan ja koristellaan pipareita. Kaupassa ystävällinen tervehdys tuntemattomalle on parempi vaihtoehto kuin ostoskärryillä kiilailu ja kulmien kurtistelu. Jokaiselle löytyy keino välittää, huomioida ja antaa omastaan. Sillä joulu on ennen kaikkea aikaa, jolloin on lupa rauhoittua ja tehdä hyvää muille. Päivi Jalo Kirjoittaja, sanoittaja