Ladataan
Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Veroilla usein vain yksi suunta

Ensi vuoden veroprosentit on lyöty lukkoon kunnissa. Varsinais-Suomessa ratkaisut ovat varsin maltillisia lukuun ottamatta Oripään rajua veroruuvin kiristystä. Melko harvinaista on, että tuloveroprosenttia veivataan ylöspäin kertaheitolla 1,5 prosenttiyksikköä. Vielä historiallisempaa saattaa olla Kustavin tempaus, jossa veroprosenttia alennetaan jo kolmantena vuotena peräkkäin. Voi olla, ettei vastaavanlaista veroaleputkea ole koskaan aiemmin Suomen kunnissa koettu. Veroprosenteilla kun tuppaa olemaan vain yksi suunta: kohti isompia numeroita. Kun Kustavi keventää tuloverotusta 0,25 prosenttiyksikköä, kunta repii eroa isommaksi maakunnan verokisan kärkipaikalla. Kustavin tuloveroprosentti 18,50 on 0,50 prosenttiyksikköä pienempi kuin listalla kakkosena majailevalla Naantalilla. Masku piti veroprosentin lähes kaksi vuosikymmentä 16,25:ssä, mutta 15 vuoden aikana kunnassa on hiivitty jo 20,75:n lukemiin. Jotkut väittävät, että Masku jumiutui liian pitkäksi ajaksi liian alhaiseen veroprosenttiin ja että Nousiainen yritti liian kauan sinnitellä Maskun tuntumassa. Verotuksen keskikastiin valuneen Maskun ei enää tarvitse kisailla veroparatiisin tittelistä Kauniaisten kanssa, sillä siellä tullaan toimeen veroprosentilla 17,00. Kustavi on ottanut Varsinais-Suomen ykkössijan Maskulta, mutta toisessa ääripäässä Vehmaa on pitkään ollut maakunnan julmin verottaja. Vehmaan ensi vuoden veroprosentti 22,25 on 0,50 prosenttiyksikköä suurempi kuin lähimmillä uhkaajilla. Kaukana ovat ajat, jolloin kunnissa kauhisteltiin kakkosella alkavaa tuloveroprosenttia. Ikuisuuskysymys lienee se, kuinka paljon veroasteella on merkitystä, kun kunnat kisaavat uusista asukkaista. Toki pelkästään Vehmassalon alueella 3,75 prosenttiyksikön ero alkaa olla melko huima. Vaikka idyllisessä saaristopitäjässä Kustavissa on nykymittareiden perusteella kepeää verotusta ja vielä maksutonta varhaiskasvatusta, niin sijainnilleen kunta ei voi mitään. Etäisyys esimerkiksi Turun kaupunkiseudulle varmasti hillitsee muuttohaluja. Tosin Kustavissa on nyt havaittavissa sellainen ilmiö, että vapaa-ajan mökkejä muutetaan aiempaa enemmän vakituisiksi asunnoiksi. Tämä trendi saattaa nousta hyvinkin merkittäväksi, kun pikkukunta tavoittelee 1000 asukkaan haamurajaa.