Ladataan
Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Seurakuntalaiset laiskasti uurnilla

Seurakuntavaalien äänestysprosenttia voi jälleen kerran luonnehtia surullisen surkeaksi. Tosin tilanne ei enää aiheuta kauhistunutta kommentointia, sillä kovin laiskasti seurakuntalaiset ovat jo pitkään vaaliuurnille vaivautuneet. Sekin oli etukäteen odotettavissa, että äänestysinnokkuuden alamäki jatkui vaalisunnuntaina: äänestysprosentiksi jäi 14,3. Äänestyslaiskuuden lisääntymistä selittää osaltaan evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärän jatkuva aleneminen. Vuosikymmeniä jatkunut tasainen trendi on johtanut huimaan muutokseen: vielä 1970-luvun alussa 95 prosenttia suomalaisista kuului kirkkoon, mutta nyt osuus on laskenut jo 70 prosentin kieppeille. Silti äänestäjiä pitäisi riittää, sillä vuodesta 2010 alkaen jo 16-vuotiaat ovat päässeet vaikuttamaan kirkkovaltuustojen kokoonpanoon. Tämä valtiollisista ja kunnallisista vaaleista poikkeava ja hieman arveluttavalta vaikuttava nuorennusratkaisu ei ole sanottavasti tuonut piristystä seurakuntavaaleihin. Ehkä suurin syy alhaiseen äänestysprosenttiin on se, että seurakuntien luottamushenkilöt eivät kuitenkaan tee järin runsaasti sellaisia päätöksiä, jotka suoraan vaikuttaisivat kansalaisten elämään. Tässä on selkeä ero vaikkapa kunnalliseen päätöksentekoon, jossa jatkuvasti käsitellään asukkaita likeltä liippaavia asioita. Veltosta äänestämisestä voi kuitenkin löytää myös positiivisia puolia. Jos kotiseurakunnan tarjonta riittää kutakuinkin vastaamaan kysyntää, niin tyytyväisyys saattaa hillitä halua muuttaa meininkiä äänestämällä. Kärjistys voi kuitenkin mennä liian pitkälle, jos väittää, että mahdollisimman matala äänestysprosentti kertoisi suurimmasta tyytyväisyydestä. Valitettavaa on, että juuri seurakuntaelämän eripuraisuudet saavat vaaliväen liikkeelle. Tästä Taivassalo on täkäläinen esimerkki. Neljä vuotta sitten Taivassalon seurakunta oli koko maan äänestysvilkkauskisassa ykkönen 43,8 prosentillaan ja vuonna 2010 sijoitus oli kuudes 41,8 prosentin noteerauksella. Kun nyt seurakuntaa repivistä riidoista on tehty ratkaisuja, taivassalolainen vaalirieha rauhoittui 26,7 prosenttiin. Jos seurakunnat saisivat valita, niin todennäköisesti kehno äänestysprosentti olisi kuitenkin mieluisampi vaihtoehto kuin vuosikausien kahnaukset Taivassalon tapaan.