Ladataan
Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Nyt kansalaiskuntoa koettelemaan

Jos toimii kunnan useissa luottamustoimissa, niin kannattaa tarkoin harkita kotikunnan vaihtoa. Kun uusia jäseniä nimetään luottamuspaikkoihin kunnanvaltuuston kokouksessa, niin yleensä nimitykset päätyvät lehden sivuille virheellisinä. Valtuustotoimittaja yrittää saada selvää valittujen uusien luottamushenkilöiden nimistä ja soittaa kokouksen jälkeen nimilista toimitussihteerille. Tässä on jo kaksi potentiaalista kohdetta, jossa virhe voi tapahtua: toimittaja ja toimitussihteeri. Toimittaja voi kirjata uuden luottamushenkilön nimen väärän luottamustoimen kohdalle tai hän voi kuulla nimen väärin. Ja sama pätee sanoman vastaanottavan toimitussihteerin kohdalla. Nyt olivat kotikuntansa vaihdosta tehneet ilmoituksen Vera Kotiranta ja Mikko Simola, joten uudet nimet piti saada valtuuston varajäseneksi, kunnanhallituksen varajäseneksi, jäseneksi vapaa-aikalautakuntaan sekä kirjasto- ja kulttuurilautakuntaa sekä vielä varajäseniksi koululautakuntaan, tekniseen lautakuntaan, suhteellisten vaalien lautakuntaan ja lomituslautakuntaan. Kaikki muuta meni tällä kerralla oikein paitsi, että varavaltuutetuksi nousi Mia Laine ja kunnanhallituksen varajäseneksi nousi uusi valtuutettu Ullamaija Kotiranta. Onnittelemme voittajia ja pahoittelemme virhettä. Onnitella sopii myös insinööri Antti Heinosta hänen valinnastaan kotikuntansa teknisen johtajan virkaan. Edellistä teknistä johtajaa haastatellessaan Vakan toimittaja totesi kyseisen viran olevan ilmeisen tuulinen paikka, koska viranhaltijat eivät siinä pitkään ole pysyneet. Nyt kyllä pysyy, totesi haastateltava toimittajan toteamukseen. Eli sitä toteamusta ei Heinosen kohdalla siis esitetä. Antti Heinosen valinnan päätösesityksen mukaan hänellä on viran edellyttämä koulutus ja työkokemus sekä perustuslain edellyttämä kyky, taito ja kansalaiskunto. Ilmeisesti termi kansalaiskunto aiheutti salissa tiettyä hälinää, jolloin kunnanjohtaja Ari Koskinen korosti kansalaiskunnon olevan kirjattu perustuslakiin, joka on tavallista lakia painavampi paragrafikokoelma. Koskinen oli kuitenkin esittelijänä lainannut perustuslakia osin väärin: siellä ei puhuta kansalaiskunnosta vaan koetellusta kansalaiskunnosta. Kansalaiskunnon koetteleminen onkin sitten jo vaikeampi käsite, kas kun kyse ei ole mieskunnosta sen enempää kuin yleiskunnostakaan. Omaa kansalaiskuntoaan ja sen koettelemista itse kukin voi pohtia yön pimeinä hetkinä, mutta lähinnä sillä tarkoitetaan nuhteetonta käytöstä eli sitä, että asianomainen virkaan valittava henkilö ei ole syyllistynyt moitittavaan käyttäytymiseen tai rangaistaviin tekoihin. Toisen määritelmän mukaan koeteltu kansalaiskunto viittaa kykyyn toimia yhteiskunnan jäsenenä. Kuinkahan monta muuta yhtä epäselvää termiä Suomen perustuslaissa on kuin koeteltu kansalaiskunto, joka määritellään moitteettomalla käyttäytymisellä tai kyvyllä toimia yhteiskunnan jäsenenä tai sillä, että koeteltu kansalaiskunto liittyy kansalaistoimintaan. Onneksi vastaavaa määrittelyä ja säätelyä ei luottamushenkilöiltä vaadita. Heidän kansalaiskuntonsa saa olla koettelematta. Kykyä ja taitoa toki heiltäkin vaaditaan. Tai siis…kyvyllähän tarkoitetaan muun muassa luontaista lahjakkuutta, työkykyä, järjestelykykyä ja johtamiskykyä. Taito kuulemma viittaa henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Jos ei ihan kaikki luottamushenkilöt näitä ominaisuuksia täytä, niin viranhaltijat ainakin. Ei heitä muuten olisi tehtäviinsä valittu.