Ladataan
Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Tainiolassa vaihtui toiminnanjohtaja

Mynämäessä toimivan palvelutalosäätiö Tainiolan ruokasalissa vietettiin perjantaina eläkkeelle siirtyvän toiminnanjohtajan Raili Heinon läksiäisiä. Heino toteaa 17,5 vuoden työrupeaman olleen melkoinen matka. – Kaikki tunteiden kirjot on täällä käyty läpi. On ollut iloja ja suruja ja monennäköisiä ihmiskohtaloita. Työ on ollut ihmisläheistä, olen ollut paljon mukana hoitotyössä ja se on sitä työtä, johon aikanaan olen opiskellutkin. Ja henkilökunnalta löytyy ammattitaitoa, innostuneisuutta, ahkeruutta, myötätuntoa ja uusia ideoita, Heino toteaa. Säätiön hallitus päättää suurista linjoita, mutta Heino toteaa toiminnanjohtajalla olevan paljon itsenäistäkin päätösvaltaa ja vastuuta. Yhteistyökumppaneita on paljon, kunnasta ja Perusturvakuntayhtymä Akselista lähtien. – Kaikkien kanssa yhteistyö on ollut hyvää, vaikka Akselin hallinnossa tehdyt päätökset ovat välillä olleet meille epäedullisia. Sinne välittäisinkin toiveen, että palveluseteli tulisi käyttöön. Silloin vanhusten itsemääräämisoikeus ja valinnanvapaus, josta nyt muutenkin paljon puhutaan, tulisi lisääntymään, Heino painottaa. Vammaisten asioihin on Heinon työvuosien aikana tullut monia parannuksia, kuten etuisuuksia, tukia, taksikortteja ja saattajapalveluita. – Toivotaan että päästäisiin vanhusten kohdalla samaan.     Vuonna 2000 valmistuneessa palvelutalo Tainiolassa on 34 asukaspaikkaa. Henkilökuntaa on tällä hetkellä 16 sekä yksi oppisopimusopiskelija. – Kunnalle talo on huomattava työnantaja ja veronmaksaja, koska melkein kaikki henkilökunta on täältä ja kiinteistöveroakin maksetaan aika paljon, Raili Heino toteaa. Tainiolassa asuu sekä vanhuksia että vammaisia. Nykyisin vastaavanlaisia paikkoja ei rakenneta, mutta Heinon mukaan järjestely on Tainiolassa toiminut hyvin. – Yleensäkin halutaan, ettei ihmisiä lokeroida vaan integroidaan. Tämä on kuitenkin vähän kuin kerrostalo, jossa jokaisella on oma asunto ja jokainen saa tehdä siitä omannäköisen. Kun puhutaan paljon siitä, että iäkkäitä pariskuntia erotetaan toisistaan, meillä on myös kaksioita, joissa voisi asua pariskuntiakin, Heino vinkkaa.   Tainiolan toimintaperiaatetta tarjota asumispaikkoja sekä vanhuksille että vammaisille pitää rikkautena myös uusi toiminnanjohtaja, maanantaina työnsä aloittanut Hanna Vänni.   Mynämäkeläinen Hanna Vänni valmistui viime vuoden joulukuussa sosionomiksi. Hän on työskenteli ennen Tainiolaan siirtymistään Turun kaupungin rahoittamassa hankkeessa, jossa työllistetään pitkäaikaistyöttömiä ja tehdään poistotekstiilien hyödyntämisen kehitystyötä. 3-vuotisten sosionomiopintojen aikana Vänni oli harjoittelussa Naantalin Aurinkosäätiössä ja opintojen loppuvaiheessa hän työskenteli ohjaajana KTO:n kehitysvammaisten palveluasumisyksikössä. Tainiola puolestaan tuli tutuksi kesätöissä ja sijaisuuksia tehdessä. – Hain toiminnanjohtajan paikkaa, koska Tainiola on niin upea ja ihana. Kaikki mitä täällä tehdään, tehdään sydämellä. Ennen uudelleenkouluttautumistaan Vänni toimi 17 vuotta Mynämäessä ompelimoyrittäjänä, ja sinä aikana suoritti myös yritysjohtajan erikoisammattitutkinnon. – Uskon, että voin tässä työssä hyödyntää omaa yrittäjyystaustaani. Olen visionääri, haluan kehittää ja miettiä miten asioita voi tehdä monipuolisemmin, vanhaa toki kunnioittaen. Näen Tainiolassa paljon sellaista potentiaalia.   Tainiola sai alkunsa, kun kunnassa syntyi tarve rakentaa vanhuksille ja vammaisille tarkoitettu palvelutalo. Mynämäen palvelutalosäätiö perustettiin, jotta oli mahdollista saada RAY:n rahoitusta. Säätiössä on kahden vuoden välein vaihtuva hallitus, jossa on kaksi jäsentä Mynämäen kunnasta, yksi seurakunnasta sekä yhdistyksistä niin että yhdellä kaudella on Killin kehitysvammaisten tuki ry:stä, Lions Club Mynämäestä, Mynämäen Sotaveteraaneista ja Mynämäen seudun eläkeläisistä ja toisella Mynämäen seudun sydänyhdistyksestä, SPR Karjalasta, SPR Mynämäen osastosta sekä Eläkeliiton Mynämäen yhdistyksestä. Lainan ja avustusten lisäksi osana rahoitusta oli Tainion sisarusten testamenttivarat, josta myös juontaa palvelutalon nimi.