Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Fila kohtasi ensimmäistä kertaa karhun – Miten koiran pitäisi reagoida?

Kaksivuotias Fila on innoissaan päästessään autosta ulos kentälle. Se yrittää pussata kaikkia. Katriina Kostiainen vetää hihnan tiukalle ja rauhoittaa koiran. Petotestien promoottori Asko Sorvo kyselee koiran käyttäytymisestä ja mitä omistaja siltä odottaa. Alkuhaastattelun jälkeen Katriina lähtee Filan kanssa keskelle kenttää, jossa peto odottaa piilossa. Karhu ilmestyy piilosta, Fila reagoi välittömästi voimakkaalla haukulla. Se yrittää pelottaa pedon pois. Karhu kääntyykin, mutta hetken päästä se ilmestyy uudestaan. Fila haukkuu jälleen. Kolmannella kerralla Fila hakee jo emäntänsä lahkeista turvaa. Se mokoma peto ei vain tahdo lähteä.   Karhu vetäytyy lopulta ja testi on ohi. Yli 800 rodun luonnetestejä tehnyt, aggressiivisia ja ongelmakoiria kouluttanut ja Myrsky-elokuvan eläinkoordinaattorinakin toiminut Asko Sorvo havannoi vartin testin aikana koirasta useita ominaisuuksia. Palautteessa hän keskittyy niistä olennaisimpiin. – Testissä huomasi, että pelko alkoi tulla mukaan. Ei ollut koiralla mukava olla. Vähän teki mieli lähteä karhun perään, mutta rohkeus ei antanut periksi, hän tiivistää. Fila ei ole koirista pelokkaimpia. Se yritti karkottaa pedon haukulla. Pelokkaimmat koirat ponkaisevat sen siliän tien pakoon. Rohkeat koirat häiriköivät karhua, pitävät huomion itsessään ja pelastavat käyttäytymisellään omistajansa. Kaikkein rohkeimmat ampaisevat karhun perään ja mielellään karhujahtiin. – Tavallinen perhekoira voi olla niinkin rohkea, että vaikka sitä kuinka yritettäisiin estää, se vain lähtee perään ja jahtaa petoa, Sorvo kertoo. Jos koira onnistuu karhujahdissa, sen rohkeus vain kasvaa. – Siinä on se kääntöpuoli, että viisi kertaa voi mennä hyvin, mutta kuudennella kerralla karhu voi tappaa koiran. Uhkarohkeus ei siis ole kaikkein paras ominaisuus. Toisaalta myös pelokas koira on hankala.   Fila edustaa keskirohkeaa, eli se on hyvää seuraa emännän kanssa marjametsälle. Se ilmoittaa pedosta, mutta ei lähde sitä jahtaamaan.   Katriina Kostiainen tuo testiin myös toisen koiransa, nelivuotiaan Epin. Pitkäkarvainen mäyräkoira osoittaa testissä reipasta rohkeutta. Emäntä on yllättynyt. Sorvo sanoo, että usein ihmiset pitävät isoa koiraa rohkeana ja pientä pelokkaana. – Mutta rohkeus ei ole rodusta eikä koosta kiinni, vaan asenteesta.   Petotestiin tulee myös Eira Aho kahdeksanvuotiaan Kauppaneuvos Jethron kanssa. Villakoira on emäntänsä mukaan sinnikäs ja rohkea koira. – Kerrankin se ajoi peuraa takaa viisi tuntia. Mutta tänään Kauppaneuvos Jethro kohtaa karhun, tuon pelätyn metsien otson. Koira askeltaa kevyesti keskelle kenttää. Kun karhu ilmestyy näkyviin, se näyttää hätääntyneeltä. Se katse kysyy, että mitä nyt pitäisi tehdä. Sitten se päästää muutaman kimakan haukun, mutta perääntyy sitten. Nyt tuli liian iso peto vastaan. Sorvo sanoo, että koiran käyttäytyminen oli pelokasta, mutta ei huonoa. – Pääasia on, että omistaja tietää, miten koira tällaisessa tilanteessa käyttäytyy. Petotestejä tehdään karhuilla, susilla ja ilveksillä. Sudet ovat Sorvon mielestä siinä mielessä koirille haastavimpia, kun sekin on koiraeläin. – Koira voi luulla sutta naapurin huskyksi. Suurpetojen aiheuttamista koiravahingoista valtaosa on suden aiheuttamia. – Siitä, miksi sudet tappavat koiria, on esitetty kaksi selitystä. Toisen mukaan sudet puolustavat reviiriään ja eliminoivat kilpailijat, toisen mukaan syynä on ravinnonhankinta eli nälkä, Sorvo selittää. Uudessakaupungissa eniten tehtiin karhutestejä, kun esimerkiksi Loimaalla suosituimpia olivat susitestit. Petotestit kiinnostivat koiranomistajia niin paljon, että Uudessakaupungissa testejä tehtiin kahtena päivänä.   Kaikilta koirilta ei vaadita karhunmetsästykseen tarvittavaa rohkeutta Toivottava ominaisuus on, että koira ilmaisee pedon olemassaolon