Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Karjalaisessa kodissa ruuat muhivat uunissa

Karjalaiseen ruokaperinteeseen kuuluu vahvasti kaksi asiaa: erilaiset piirakat ja ruuan kypsentäminen uunissa. Piirakoilla puolestaan on monta nimeä ja muotoakin, riippuen siitä mistä pitäjästä se on lähtöisin. Maskun Karjalaisseurassa toimivien Irja Seilon , Juhani Seilon ja Eila Tähtisen puheessa vilahtavat esimerkiksi sanat pilkkopiirakka, hapanlohko ja supikas, mutta toimittajan kysymä, naapurikunnassa tarjoiltu tapuntainen ei tunnu tutulta nimeltä. Karjalan Liiton 108. piirakkamestarin arvonimen viime vuonna saanut maskulainen Irja Seilo on itse Paimiosta kotoisin mutta miehen Juhani Seilon isä on Kuolemajärveltä. Eila Tähtinen on syntynyt Uudellakirkolla, ja kolmen kuukauden ikäisenä pikkuvauvana Kuolemajärveltä pois lähtenyt. Ruokaperinteet kuitenkin seurasivat mukana. Tähtinen muistaa, että lauantait olivat kotona aina pyhitetty erilaiseen leipomiseen. Samasta taikinasta syntyi niin leipiä, suolaisia ja makeita piirakoita kuin pääruokiakin. – Aina kun leivottiin ruisleipää, samasta taikinasta tehtiin isoja perunapiirakoita. Ne olivat sellaisia leipälapion kokoisia, reunat pikkuisen käännettyjä. Pullataikinastakin tehtiin paljon muutakin kuin pitkoja: marjapiirakoita, piimäpiirakoita ja joskus makeita riisipiirakoitakin. Nykyajan rahkapiirakka oli Tähtisen kotona nimeltään piimäpiirakka. – Kun maito happani, sitä lämmitettiin jolloin se herottui, ja se niin sanottu rahka otettiin reikäkauhalla kattilasta. Siihen lisättiin sitten munaa, kermaa, sokeria ja vaniljasokeria.   Taikinaa käytettiin myös pääruokien pohjana. – Esimerkiksi pilkkopiirakkaan pistettiin uunipellille vehnäleipätaikinan pohja, päälle pieniä kuutioituja perunoita ja sianlihaa siivuina kerroksittain, päälle taikinakuori ja uuniin. Siinä oli parasta se rasvainen pohja, Juhani Seilo kertoo. Tähtinen muistaa samantapaisen piirakan tehtynä ruistaikinasta, ja sitä sanottiin lohkopiirakaksi. Leipomisen jälkeen haudutettiin vielä monet ruuat uunissa savipoteissa, savisissa kulhoissa. – Pottilohko oli yksi ruoka. Siinä oli perunalohkoja, sianlihaa, pippuria, suolaa, sipulia ja vettä. Se oli vähän kuin lihakeittoa mutta pinta ruskistui. Samanlaisessa saviastiassa kypsyi uunissa myös ruispuolukkapuuro, Tähtinen kertoo. Hapanlohkoksi puolestaan sanottiin ruokaa, joka keitettiin perunoista ja ruisleivän taikinasta. – Se oli vähän kuin velliä, perunasopan ja ruisvellin sekoitus.   Seilojen keittiössä valmistuu haastattelun aikana karjalanpiirakoita ja perunapiirakoita. Pulikkakin pöydällä on, mutta kun piirakoita tehdään isompi määrä, Juhani Seilo näyttää, miten kätevästi taikinan saa ohueksi rullaamalla sen muutaman kerran läpi pastakoneesta.   – Karjalaisethan sanovat, että pitää seitsemän kirkkoa nähdä läpi, Irja Seilo naurahtaa. Valmis levy on läpimitaltaan noin 12 sentin levyinen. Täyte asetellaan päälle ja rypytetään, oikeaoppisesti pitäisi tehdä 13 ryppyä. Karjalanpiirakka pääsi taannoin postimerkkiinkin, ja siitähän syntyi kohu, kun kuvan piirakat olivat koneella tehtyjä. – Kaikesta sitä aletaan hiuksia halkomaankin, Eila Tähtinen ihmettelee. Tekotapoja on monia, ja mielipiteet täytteen määrästäkin vaihtelevat. – Yhdessä television leivontaohjelmassa juuri se ihminen pudotettiin, joka teki karjalanpiirakan niin kuin se oikein kuuluu eli on vähemmän täytettä, Irja Seilo kertoo. Olennaista karjalanpiirakan paistamisessa on se, että uuni on kuuma, jopa 280 astetta. – Kerran pistin 260 asteeseen, ja piirakoista tuli vähän korppuja, Irja Seilo kertoo. Kypsät piirakat voidellaan kuumina voisulalla. Toinen tapa on kastaa piirakat maitoon. – Käytettiin myös maidon ja voin sekoitusta. Varmaan se oli voin säästämistäkin, Tähtinen arvelee.   Karjalanpiirakka 3,5 dl ruisjauhoja 0,5 dl vehnäjauhoja 2 dl vettä 1 tl suolaa 1 rkl öljyä Täyte: 2 dl puuroriisiä 1 l maitoa 1 tl suolaa 1 rkl öljyä Sekoita kylmään veteen jauhot, suola ja öljy. Laita taikina jääkaappiin. Tee puuro normaaliin tapaan ja jäähdytä se. Pistä uuni päälle 270 asteeseen. Pyöritä taikinasta haluamasi kokoisia palloja, painele ne jauhoissa hellästi ja kauli ympyrän muotoisiksi levyiksi. Käytä kaulimisen aikana runsaasti ruisjauhoja, jotta taikina ei tartu pöytään. Täytä levyt puurolla, rypytä reunat ja paista noin 15–20 minuuttia.