Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Vaalit menossa, kolmet tulossa

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen vahvisti keskiviikkona, että hallitus siirtää maakuntavaalit syksyyn. Vaalit oli tarkoitus järjestää jo keväällä eurovaalien yhteydessä. Tosin alkuperäisen aikataulun mukaan maakuntavaalit olisi pidetty jo pari viikkoa sitten. Maakunta- ja soteuudistuksen aikataulu on pettänyt jo niin monta kertaa, että äänestäjiltä alkaa uskoa loppua. Alun perin vaalit piti järjestää sunnuntaina 28.10.2018. Sitten arvioitiin, että vaalit voitaisiin järjestää loppuvuonna 2018. Kesäkuussa pääministeri Juha Sipilä totesi, että maakuntavaalit järjestettäisiin toukokuussa 2019. Ja nyt maakuntavaalit ovatkin sitten syksyllä 2019. Vai onko sekään tieto vielä kirkossa kuulutettu? Yhdet vaalit ovat jo menossa, vaikka ei vaaleista suurta melua ole pidetty. Seurakuntavaalien ennakkoäänestys päättyy sunnuntaina ja varsinainen vaalipäivä on 18.11. Vaalien huomioarvo jää nyt hyvin heikoksi, kun seurakunnat eivät enää julkaise ehdokaslistoja lehdissä, vaan ilmoitustauluilla ja verkkosivuilla. Vaalit menevät helposti ohi huomaamatta. Seuraavaksi meidän pitää ryhtyä miettimään, ketä äänestää eduskuntavaaleissa. Eduskuntavaalit on 14.4. Viime eduskuntavaaleissa äänestysprosentti jäi 70,1:een, eli nukkuvien osuus oli suuri. Ja juuri kun on selvitty eduskuntavaaleista, on 26.5. jälleen lähdettävä vaaliuurnalle. Eurovaaleissa suomalaiset ovat olleet perinteisesti laiskoja. Viime vaaleissa meistä äänesti vain 39,1 prosenttia, kun koko EU:n alueella äänestysprosentti oli 42,61. Sitten on tosiaan vielä nämä uudet vaalit, maakuntavaalit. Äänestäjiltä vaaditaan nyt melkoista vaalivalveutuneisuutta. Jos äänestysprosentit jäävät vaaleissa alhaisiksi, ei tarvitse kovin syvällisesti analysoida, mistä se johtuu. Neljät vaalit kahdessa vuodessa on paljon. Äänestäjien on jo vaikea seurata, kuka ehdokas on ehdolla missäkin vaaleissa. Toisaalta politiikka on palannut politiikkaan ja se voi innostaa ihmisiä. Äänestäjien on helpompi tehdä ratkaisunsa, kun puolueet erottuvat jälleen selkeästi toisistaan. Konsensusvuosina kokoomuskin oli työväenpuolue, kuten eduskuntavaaleissa 2007. Kuten kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) toteaa ( TS 4.11.), olemme käännepisteessä, etsimässä uutta balanssia suomalaiseen yhteiskuntaan.