Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Läheltä pitää

Voisi ajatella, että jos lähiruuan saaminen kunnan ruokapöytiin on yleinen tahtotila, se järjestyisi melko helposti? Vastaus Vehmaan kunnanhallituksen lähiruokatoiveisiin oli, että asia on juuri nyt mahdoton. Mahdoton? Kun ihminen on onnistunut halkaisemaan atomin, on mahdotonta syöttää kunnan ruokapiirissä oleville ihmisille lähellä tuotettua ruokaa? Miksi? Saatavuusongelmat liittyvät erityisesti paikallisen tuotannon volyymeihin. Pienten erien hankinta on hankalaa raaka-aineiden kilpailutukselle, hankinnalle ja toimituksille. Ammattikeittiöillä ei ole resursseja etsiä ja tilata tuotteita erikseen useilta toimittajilta. Myös lähiraaka-aineiden jalostusaste saattaa nousta ongelmaksi (esimerkiksi multaporkkanat, -perunat ja perkaamaton kala). Kilpailutusrinkiin pääsy pientuottajana asettaa haasteita. Näkisin kuitenkin, että suurin ongelma on tahtotila. Ympäri maata on erilaisia hankkeita ja pilotteja, joiden pohjalta on todettu, että lähiruuan saaminen julkisiin hankintarinkeihin on sekä mahdollista, että aluetaloudellisesti ja ekologisesti kannattavaa. Lähiruoka on paikallisruokaa, joka tuotetaan, kuljetetaan ja kulutetaan omalla alueella. Kilpailutusvaiheessa tärkeäksi nousee tieto siitä, miten muokata tarjouspyynnöt paikallisuutta painostaen. Pilkotaan tilaukset pienempiin eriin ja erotetaan tuotteet (esim. perunat, punajuuret, porkkanat) toisistaan, jolloin paikallisilla yrityksillä on paremmat mahdollisuudet tarjota tuotteitaan. Jo kilpailutusta suunniteltaessa on tärkeää, että paikalliset tuottajat ja yrittäjät otetaan suunnitteluun mukaan yhdessä ruokapalveluiden ja hankintatoimen kanssa. Loppujen lopuksi tarjonta muodostuu kysynnästä- pitää vain osata kysyä oikein. Varmasti työläämpää, mutta ei mahdotonta. Laveasti ajatellen ja yksinkertaistaen; lähiruoka on suomalaista ruokaa. Suomalainen ruoka on vastuullista, puhdasta ja tukee suomalaista maataloutta. On kirjaimellisesti elintärkeää, että Suomi on omavarainen ruuantuotannon suhteen. Nälkä voi iskeä Suomeen yllättävän nopeasti, mikäli maatalous romahtaa. Ilmastonmuutos tuo ongelmia maatalouteen ympäri maailman ja siihen on varauduttava. Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ja paikallisia katovuosia tullaan näkemään jatkossa enemmän, samoin satomäärien ennustettavuus hankaloituu. Maatalous siirtynee tulevaisuudessa yhä enemmän pelloilta myös kaupunkeihin ja kasvihuoneisiin. Suomi on kuitenkin niitä harvoja maita, jonka maatalouteen ilmastonmuutos voi tuoda positiivisia vaikutteita ja joka pystyy toimimaan ruuan tuottajana myös muualle. Omavaraisuus on asia, jota kannattaa vaalia, tukea ja arvostaa, mutta myös kehittää. Valitsemalla suomalaista ruokaa jokainen voi omassa arjessaan tukea niin kansallista, kuin paikallistakin maataloutta. Joutsenlippu on merkki suomalaisesta tuotteesta. Paikallisten tuotteiden suosimisella annat äänesi alueesi viljelijöille ja tuottajille ja osallistut oman alueesi kehittämiseen ja tukemiseen. Ekologisuus yhdistyy myös terveellisyyteen. Mikä voisi olla tärkeämpää myös julkisissa ruokapalveluissa, kuin puhdas, suomalainen lähiruoka? Anna Ekström Vehmaan kunnanhallituksen puheenjohtaja (kesk.)