Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Kotimaisen kalan jalostusmäärä kasvoi

Viime vuonna kalajalostustehtaidemme käyttämästä raaka-aineesta 51 miljoonaa kiloa oli kotimaista ja 28 miljoonaa kiloa ulkomailta tuotua kalaa. Kokonaismäärä, 79 miljoonaa kiloa oli lähes sama kuin vuonna 2015, johon verrattuna kotimaisen kalan osuus kasvoi ja ulkomailta tuodun kalan osuus vastaavasti pieneni yli kymmenellä prosentilla. Kotimaisen kalan osalta muutos johtui silakan pakastuksen lisääntymisestä, sanoo luonnonvarakeskus Luken yliaktuaari Pentti Moilanen. – Venäjän vientikiellon myötä vuonna 2014 pakastesilakan vienti lopahti pariksi vuodeksi. Nyt pakastesilakalle on löytynyt kysyntää muun muassa Vako-Venäjältä ja Ukrainasta sekä Baltian maista. Lisäksi Kemiönsaaren Kasnäsiin vuonna 2016 perustettu kalajauhotehdas on lisännyt silakan menekkiä 30–40 miljoonalla kilolla. Aikaisemmin ja vielä nytkin silakkaa on viety kalajauhotehtaille Tanskaan. Kalajauhotehdas maksaa raaka-aineestaan silakasta ja kilohailista enemmän kuin turkistarhaajat maksavat silakkarehusta. Valitettavan pieni osa silakkasaaliista päätyy kotitalouksien ruokapöytään. Kalajauhotehtaan tuottamista raaka-aineista valmistetaan rehua kirjolohen kasvattamoille. Näin pyritään hyödyntämään paremmin Itämeren kalakantoja sekä pienentämään ympäristökuormitusta ja parantamaan maamme kalaomavaraisuutta. Ulkomaisen kalan jalostuksen vähenemisen selittää norjalaisen lohen vähentynyt käyttö jalostuksessa. Kokonaisen silakan ja kilohailin pakastus vientiin puolestaan kasvoiin lähes seitsemällä miljoonalla kilolla vajaasta 14 miljoonasta yli 20 miljoonaan kiloon. Samalla määrällä eli seitsemällä miljoonalla kilolla pieneni norjalaisen tuontilohen jalostusmäärä, joka kaikkineen oli lähes 25 miljoonaa kiloa. Fileiksi tai muiksi tuorevalmisteiksi jalostettiin sekä kotimaista että tuontikalaa molempia 19 miljoonaa kiloa. Pidemmälle jalostettuihin tuotteisiin käytettiin 13 miljoonaa kiloa kalaa, josta yli puolet oli kotimaassa pyydettyä. Silakka oli jalostuksen ykkösraaka-aine, sen lisäksi käytettiin eniten lohta, kirjolohta ja siikaa. Näiden neljän kalalajin osuus kaikesta kalateollisuuden jalostusraaka-aineesta oli 96 prosenttia. Kalan jalostaminen on vahvasti keskittynyt. Kalaa jalostavia yrityksiä oli Suomessa viime vuonna 143 kappaletta, joista yli puoli miljoonaa kiloa jalostaneita laitoksia oli 23 kappaletta. Nämä isoimmat yritykset jalostivat 93 prosenttia koko jalostetun kalan määrästä. Kaikkiaan kalatalousalalla toimi Luken vuoden 2016 tilaston mukaan 1779, joiden kokonaistuotot oli 901 miljoonaa euroa. Näistä yrityksistä 73 prosenttia oli kalastusyrityksiä. Kalatalouden tuottama jalostusarvo oli 146 miljoonaa euroa ja alan yritykset työllistivät 2502 henkilötyövuotta. Tuotoiltaan suurin toimiala oli kalan tukkukauppa. Työntekijöitä eniten oli kalajalostuksen palveluksessa. – Kalatalouden toimialojen kokonaistuotto, 901 miljoonaa euroa, oli vuonna 2016 seitsemän prosenttia enemmän kuin sitä edeltävänä vuonna. Koko kalatalouden jalostusarvo kasvoi lähes 20 prosentilla 146 miljoonaa euroon, kertoo Luken tutkija Markku Kärnä. Kalatalouden nettotulos oli vuonna 2016 voitollinen ja parempi kaikilla toimialoilla kuin vuotta aikaisemmin. – Eniten kasvoivat kalan tukkukaupan tuotot 15 prosentilla. Myös euromääräisesti tukkukaupan tuotot olivat suurimmat, 332 miljoonaa euroa. Kalanjalostuksen tuotot olivat 311 miljoonaa euroa. Kalan vähittäiskauppiaiden nettotulos oli 6,6 miljoonaa euroa, kertoo tutkija Markku Kärnä.