Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Kalankasvatusta lisää Kustaviin – Lännenpuolen Lohi suunnittelee toiminnan laajentamista Loukeenkarilla

Kuluttajat haluavat syödä kalaa yhä enemmän. – Tilanne on siinä mielessä ristiriitainen, että kysynnästä huolimatta kalankasvatus on vähentynyt 1990-luvulta, ympäristöasiantuntija, liiketoimintajohtaja Mari Saario Gaia Consulting Oy:sta toteaa. Tästä syystä Suomessa halutaan lisätä nyt kalanviljelyä. Tähän pyrkii myös Kustavissa toimiva Lännenpuolen Lohi Oy, joka suunnittelee toimintansa merkittävää laajentamista. Yhtiö suunnittelee kalankasvatuksen lisäämistä Loukeenkarin alueella. Hanketta esiteltiin perjantaina Kustavin kunnantalolla. Loukeenkarin kalankasvattamon arviointiohjelma on nähtävänä Kustavin kunnanvirastossa 15.11. asti. Hankkeesta voi esittää sinä aikana mielipiteitä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Ely-keskus antaa ympäristövaikutusten arvioinnista lausunnon 17.12. Lännenpuolen Lohi Oy:n toimitusjohtaja Irja Skytén-Suominen arvioi, että hankkeen koko lupaprosessi vie kaikkiaan pari vuotta. Vasta sitten yhtiö voi laajentaa kalankasvatusta Loukeenkarilla. Loukeenkarin kasvattamolla on tällä hetkellä ympäristölupa 300 tonnin vuotuiselle tuotannolle. YVA-selvityksessä tutkitaan 800 tonnin, 1 000 tonnin ja 1 200 tonnin tuotannon ympäristövaikutuksia verrattuna nykyiseen 300 tonnin tuotantoon. Skytén-Suomisen mukaan yhtiön tavoitteena on hakea ympäristölupaa mahdollisimman suurelle tuotannolle, jotta se turvaa yhtiön liiketoiminnan tulevaisuudessa.   Loukeenkarin alueella tehdään ns. kirjolohien loppukasvatusta. Kalat kuljetetaan verkkoaltaisiin alle puolen kilon painoisina ja kasvatetaan 1,5–2 kilon keskipainoon yhden kasvatuskauden aikana. – Kalat ruokitaan automaattisesti. Ruokinnassa käytetään optimaalinen määrä rehua suhteessa kalan keskipainoon ja veden lämpötilaan, kalanviljelijä Sami Suominen Lännenpuolen Lohesta kertoo. Verkkoaltaissa on myös vedenalaiset kamerat, joilla kalojen kuntoa voidaan seurata jatkuvasti etänä. Se millainen ruokintalaitteisto tulevaisuudessa on käytössä, määritellään luvanhakuvaiheessa. – Se riippuu siitä, minkä toteutusvaihtoehdoista vastuuviranomainen lausunnossaan katsoo sopivimmaksi. Sama koskee altaiden määrää ja kokoa –  nekin ovat asioita, jotka esitetään lupahakemuksessa, Skytén-Suominen tarkentaa. Tällä hetkellä menossa on vasta hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely. YVA-ohjelmaa ja Natura-arviointia laatii Gaia Consulting Oy, jonka asiantuntijat ovat erikoistuneet ympäristöarviointiin. Mari Saario Gaia Consulting Oy:sta toteaa, että ympäristövaikutusten arviointi vesistössä on haastavaa, koska meri ei ole stabiili. – Kalankasvatus ei ole ainoa kuormittaja. Itämerellä on paljon hajakuormitusta, esimerkiksi maanviljelys isojen jokien varrella. Suurin kuormitus on sisäinen kuormitus. Merenpohjaan on kertynyt ravinteita ja niiden osuus kuormituksesta on 80 prosenttia. Saarion mukaan kalankasvatus Suomessa on hyvin pitkälle säädeltyä ja valvottua. Sen vesistökuormitus on hyvin vähäistä takavuosiin verrattuna ja tavoitteena on alan jatkuva kehittyminen ja ympäristövaikutusten minimointi. Hänestä Suomen tavoite kotimaisen kalankasvatuksen lisäämisestä on juuri ympäristösyistä järkevää: – Kalaa tuotetaan globaalisti hyvin vaihtelevissa ympäristöissä ja Suomeen tuodaan kalaa, jossa on omat kestävyysongelmansa. – WWF:n kalaopas antaa kirjolohelle vihreän valon eli kuluttajille suositellaan kotimaassa kasvatetun kirjolohen syömistä, hän vertaa.       Suomi on asettanut kansalliseksi tavoitteekseen kalankasvatuksen lisäämisen. Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi, että jos kalan tuotanto kasvaisi kymmenellä miljoonalla kilolla, sen arvo olisi noin 40 miljoonaa euroa ja rannikolle syntyisi noin 400 uutta työpaikkaa.