Ladataan
Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Kiinteistöveroa ei nosteta U:gissa – Vastaava tulo haetaan kiinteistöjen myynnistä ja palvelukeskuksista

Uusikaupunki ei korota ensi vuonna kiinteistöveroa, kuten kaupunginhallitus esitti valtuustolle. Valtuusto päätti asiasta maanantai-iltana äänin 22-21. Jo etukäteen oli tiedossa, ettei valtuusto pääse kiinteistöveron korotuksesta yksimielisyyteen, sillä jo kaupunginhallituksen esitys oli syntynyt äänin 6– 5. Korotusta vastaan kaupunginhallituksessa olivat Raimo Löfstedt (kok.), Johanna Kutila (kok.), Birgitta Runola (kesk.), Mauri Kontu (kesk.) ja Mika Sjöblom (kesk.). Ennen valtuuston kokousta kiinteistöveron korotusta vastaan lobbasi myös Uudenkaupungin omakotiyhdistys, johon kuuluu noin 1400 kotitaloutta. Valtuustossa keskustelun aloitti Löfstedt, joka esitti, ettei kiinteistöverojen korotusta hyväksytä, vaan vastaava tulo hankitaan kiinteistöjen myynnillä ja palvelukeskuksista. – Tämä on imagokysymys kaupungille. Kiinteistöveroja ei pitäisi lähteä löperöin perustein nostamaan. Kaupunki ei ole sellaisessa tilanteessa, että pitäisi käyttää näin äärimmäisiä keinoja, hän perusteli. Harto Forss (vas.) tuki Löfstedtin esitystä sillä perusteella, että kiinteistöveron korotus aiheuttaa pienituloisille eläkeläisille painetta. – Harvoin tulee ihmisiltä yhtä paljon yhteydenottoja, mitä tästä on tullut. Yhteyttä ovat ottaneet eläkeläiset ja yrittäjät. Yrittäjät ovat huolissaan siitä, että kun heillä on useita kiinteistöjä, tuotantotiloja ja varastotiloja, kaikista on maksettava kiinteistöveroa, Forss totesi. Sami Laaksonen (vas.) oli toista mieltä. Hän arveli, ettei omakotitaloissa asu juurikaan niin pienituloisia eläkeläisiä, että kiinteistöveron korotus koituisi liian raskaaksi. Timo A. Järvinen (k0k.) arvioi, että yllättävän monella yksin asuvalla eläkeläisellä eläke jää vain 900 euron tasoon. -Kiinteistöveron korotus on heille merkittävä. Järvinen peräsi sitä, että Uudessakaupungissa inventoitaisiin kaikki kiinteistöt. Hän arveli, että kaikki kiinteistöt eivät välttämättä ole edes kiinteistöveron piirissä. – Hämeenlinna on tästä hyvä esimerkki. Hämeenlinna löysi 1,9 miljoonan euron tulot selvittämällä kiinteistöt ja sen maksoi 300 000 euroa eli nettona ekalle vuodelle lisää saatiin 1,6 miljoonaa euroa. Valtuuston äänestystulos merkitsee, että Uudenkaupungin yleinen kiinteistöveroprosentti jää 1,03:een, kun korotusesitys oli 1,06. Vakituisen asuinrakennuksen kiiinteistöveroprosentti on edelleen 0,45 (korotusesitys oli 0,49) ja muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti on ensi vuonna edelleen 1,12 (korotusesitys oli 1,16).   Tuloveroprosentiksi valtuusto päätti edelleen 20,75. Uudessakaupungissa on ensi vuonna hieman keskimääräistä korkeampi tuloveroprosentti, sillä painotettu keskiarvo kunnilla on 19,86 ja aritmeettinen keskiarvo 20,76.   Huom! Hämeenlinnan lukuja tarkennettu tiistaina klo 6.47.