Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Sirkiä esitti kriisirahastoa Mynämäen satojuhlassa

Eduskunta-avustaja Anna Sirkiä toi esille huolensa alkutuottajien taloustilanteesta sunnuntaina Mynämäen sadonkorjuujuhlassa. Sirkiän mukaan suurin syy maatalouden huonoon kannattavuuteen on se, että Venäjän pakotteet alensivat tuottajahintoja vuosina 2013-2014. – Taso ei ole noiden vuosien jälkeen parantunut. Yrittäjätuloa jää tänä vuonna keskivertomaatilalla enää 7200 euroa, jopa 40 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2017, Sirkiä totesi. Sirkiä viittasi hallituksen päätökseen osoittaa maatalouden kannattavuusongelmien lieventämiseen 86,5 miljoonaa euroa. – On sinänsä hyvä, että kannattavuusongelmaan on reagoitu, mutta fakta on, että vuosittaiset kriisipaketit eivät ole kestävä ratkaisu maataloutemme turvaamiseksi, eikä elintarvikemarkkinavaltuutettu tuo parempaa kannattavuutta tiloille. Riskienhallinta ei ole kunnossa. Mielestäni tarvitsemmekin toimivan riskienhallintajärjestelmän, sitä edellyttää jo komissiokin viimeisimmässä unionin yhteisen maatalouspolitiikan esityksessään. Toteutus on jäsenmaiden omassa harkinnassa. Yksi mahdollisuus on nähdäkseni joustava kriisirahasto. Sirkiä huomautti kuluttajilta tulleesta viestistä. – He ovat valmiita maksamaan ruoasta enemmän, jos raha menee suoraan tuottajalle. Kaupan pitää tässä tulla enemmän vastaan.   Sirkiä muistutti Euroopan elintarviketurvallisuusviraston toteamuksesta, jonka mukaan suomalaisen ruoka on ylivoimaisesti puhtainta. – Suomalaista ruokaa ja suomalaisten viljelijöiden osaamista tuleekin puolustaa kovaan ääneen nyt käynnissä olevassa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksessa. Kun maatalouden yrittäjätuloa puuttuu noin 500 miljoonaa euroa, emme voi hyväksyä tukien leikkauksia, Sirkiä korosti. Sirkiä ei pitänyt todennäköisenä, että byrokratia vähenisi maatalouspolitiikan uudistuksessa. – Vaikka jäsenmaiden valta lisääntyy, niin reunaehdot asettaa kuitenkin EU. Uusia asioita esityksessä ovat myös pakollinen riskienhallinta ja tukikatto, jonka avulla tukia yritetään siirtää suurilta tiloilta pienemmille. Sirkiän mukaan komission esityksessä on hyvää se, että Suomen erityisolosuhteet voitaisiin ottaa paremmin huomioon, kun valtaa siirtyy jäsenmaille. – Nuorten viljelijöiden tukea ja tuotantoon sidottuja tukia voidaan jatkaa ja byrokratiaa voidaan yksinkertaistaa. Uusien ympäristövaatimuksien myötä tulee kuitenkin todennäköisesti lisää byrokratiaa. Suomen on oltava tarkkana, jotta EU-tason ympäristövaatimukset eivät muodostu mahdottomiksi toteuttaa pohjoisissa olosuhteissamme. Sirkiä arveli, että säiden ääri-ilmiöt saattavat lisääntyvät. – Kun Keski- ja eritoten Etelä-Euroopassa maanviljelys käy lähes mahdottomaksi kuivuuden vuoksi, se on todennäköisesti meidän leveysasteillamme edelleen mahdollista. Viljelykasvien valikoimaa lisäämällä helpotetaan satovaihtelujen aiheuttamia ongelmia ja pitämällä kiinni tiukoista laatustandardeistamme myös eläintuotantomme on vertaansa vailla. Sirkiä puhui myös metsien hiilinielujen lisäämisestä. – Se on Suomelle luonteva tapa kantaa kortensa kekoon ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tarkoitus on lisätä metsäpinta-alaa istuttamalla lisää metsäalueita, käyttämällä puuta rakentamisessa ja soita ennallistamalla. Nämä ovat erinomaisia, juuri Suomeen sopivia hankkeita.