Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Kolumni: Vapaussodan jälkipyykki

Vakka-Suomi oli huhtikuun 1918 aikana saanut aloittaa elämän ilman venäläisiä ja ilman punakaarteja. Sodan uhrien hautaamisia tehtiin ja yritettiin totutella elämään rauhan tilassa. Kaikkia läheisiä ei enää ollut. Sanomalehdet ilmestyivät ja jostain saatiin ruokaakin. Vapaussodan jälkipyykki oli alkanut. Lehdet julkaisivat monenlaisia kuulutuksia. Viranomaiset alkoivat hallita vakkasuomalaisia. Kuulutukset koskivat takavarikkoja, asevelvollisia, hevosvelvollisia jne. Lähinnä kyse oli ilmoitusvelvollisuuksista. Viranomaiset halusivat tietää mitä tehdään ja mitä kaikkea ihmisillä on. Valvonnasta selvisi myös se mistä on puutetta. Vakka-Suomi oli vapaa, mutta muualla Suomessa sota jatkui pitkälle toukokuuta. Kuolemia oli ollut paljon ja siksi oli runsaasti kuolinilmoituksia ja uutisia hautajaisista. Lehtien parin kuukauden mittainen ilmestymistauko oli myös vaikuttamassa asiaan. Pankki-ilmoituksiakin riitti ja siinäkin lienee ollut syynä lehtien puute talven aikana. Punaisten tihutöistä riitti uutisia moniin lehtiin. Varsinaiset mellastajat olivat pääsääntöisesti muualta, mutta kyllä omiakin tekijöitä riitti ja heistä uutisoitiin nimilläkin. Helsinki vapautui lauantaina 13.4. ja saksalaisten paraati järjestettiin jo seuraavana päivänä. Lehdet kirjoittivat ennalta 15.5. tapahtuvasta eduskunnan ensimmäisestä sodan jälkeisestä kokouksesta. Samoin oli paikallisissakin lehdissä ennakkouutisia torstaina 16.5.1918 Helsingissä tapahtuvasta valkoisen armeijan paraatista. Wakka-Suomi julkaisi tiistaina 14.5. uutisen ”Suuri paraati Helsingissä – 15 00 miestä ottaa siihen osaa. Lisäyksenä oli se, että vielä ei ole lopullisesti määrätty juhlallisuuksien ohjelmaa. Torstaina 16.5. Uudenkaupungin Sanomat uutisoi ”Sotilasjuhlallisuudet Helsingissä”. Uutisen mukaan Turun piiripäällikkö oli kutsunut Helsinkiin muun muassa Uudenkaupungin komendantin Toivo Piintilän, agronomi Aapolan Kustavista ja maanviljelijä Hirvolan Mynämäeltä. Viikkoa myöhemmin Wakka-Suomi kertoi edellä mainittujen tulleen palkituksi 4. luokan vapaudenristillä. Helsingin Sanomiin oli 16.5. taitettu etusivulle otsikko ”Tää päivä juhlapäivä on” ja sen alla oli kolme uutista. Vasemmalla oli artikkeli ”Suomen sotaväki pääkaupungissa”. Keskellä piirroskuva kenraali Mannerheimistä ja oikealla artikkeli ”Eduskunta jälleen koolla”. Uudenkaupungin Sanomat julkaisi lauantaina 18.5.1918 yhden palstan uutisen, josta selviää mistä nimitys punikki oli tullut. Venäläiset yhdysliikenteessä olevat rautatievaunut olivat väriltään punaisia eli punikkeja Eräällä rautatieasemalla taisteltiin. Osaa ottava rautatieläinen huudahti silloin ”hiton punikit”. Muut taistelijat luulivat rautatieläisen tarkoittavan punakaartin sotilaita, kun tämä rautatieläinen oli huutaessaan tarkoittanut punaista rautatievaunua. Tuon jälkeen kaikki punakaartilaiset olivat lehden jutun mukaan punikkeja eikä sana tarkoittanut laitumien punikkilehmiä. 16.5.1918 sota oli ohi ja se näkyi ja varmasti kuuluikin sekä Vakka-Suomessa että Helsingissä. Lauri Väättänen Kirjoittaja on vapaa-ajan uusikaupunkilainen Helsingistä