Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Raseko panostaa entistä vahvemmin työelämäyhteyksiin

Ammatillisessa koulutuksessa huomioidaan nykyisin yhä enemmän työelämän ja yritysten tarpeet ja pyritään vastaamaan niihin. Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raseko panostaa erityisesti jäsenkunnilleen tärkeisiin toimialoihin eli kone-, metalli- ja tuotantotekniikkaan sekä matkailuun liittyviin toimintoihin. Kehittämistyöhön saatiin opetus- ja kulttuuriministeriöltä strategiarahoitusta, joka on täsmennetty organisaation toimintakulttuurin laaja-alaiseen uudistamiseen. – Käytännössä se tarkoittaa asiakaslähtöistä toimintatapaa, kertoo rehtori Maria Taipale . Kehittämisohjelmaa toteutetaan koko Rasekon toiminta-alueella. – Pyrimme mahdollisimman tiiviisti kuulemaan yritysten koulutus- ja osaamistarpeita ja kehittämään koulutusta siltä pohjalta. Opettajat pitävät systemaattisemmin yhteyttä yrityksiin, mutta toivomme, että alueen yrityksetkin ottaisivat meihin aktiivisesti yhteyttä, jos heillä on halukkuutta ja mahdollisuutta tiivistää yhteistyötä, ihan kaikilla meidän koulutusaloilla. Rasekossa on tällä hetkellä esimerkiksi 126 opiskelijaa, jotka ovat kirjoilla Mynämäessä. Heistä tekniikan alalla opiskelee 45, kaupan ja hallinnon alalla 34 ja taide-, palvelu- sekä terveysaloilla kullakin 10–13.   Esimerkiksi Mynämäessä toimivan Rasekon puuosaston opiskelijat käyvät työssäoppimassa koko Varsinais-Suomen alueella, ja koulutussopimuspaikkoja työpaikalla tapahtuvan oppimisen paikoiksi etsitään parhaillaan lisää. Myös opiskelijatyötoimintaa erilaisten projektien kautta tehdään. Näyttävä projekti puualan opiskelijoilla oli alkukesästä Turussa pidetyssä uuden teknologian yritystapahtumassa The Shiftissä. Pitkäaikaisempana projektina opettaja Jouni Suvala mainitsee Gallen-Kallelan museon kanssa tehtävän yhteistyön: puualan opiskelijat tekevät vuosittain museon kahvilaan tietyn määrän Gallen-Kallelan suunnittelemia tuoleja. – Alihankkijaksi ei taideteollisuusalalla ryhdytä millekään yritykselle, mutta erilaisia projektitöitä voidaan tehdä, tai opiskelija voi tulla yritykseen työssäoppimaan tai oppisopimukseen, Suvala tarkentaa. Työssäoppimisen on uudistuksessa korvannut koulutussopimus, joka tarkoittaa työpaikalla tapahtuvaa oppimista, jossa opiskelija on koulutuksen järjestäjän vastuulla. Oppisopimus sen sijaan perustuu työsopimukseen. Ammatillisen koulutuksen uudistus toi mukanaan myös sen, että oppisopimusjaksoja voi tehdä lyhyeksikin ajaksi, esimerkiksi muutamaksi kuukaudeksi tutkinnon osaan liittyen. – Ennen oli varsinkin pk-yritykselle iso riski ottaa oppisopimusopiskelija koko tutkinnon ajaksi, mutta nyt se on paljon joustavampaa, ja byrokratiaa on purettu, Taipale toteaa. Uudistus on otettu hyvin vastaan, ja Rasekossakin oli kesällä jo noin sata lyhyttä oppisopimusta.   Yhteishausta opiskelemaan tulevat peruskoulun päättävät ikäluokat, mutta uudistus toi mukanaan myös jatkuvan haun, jolloin opiskelun voi aloittaa henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaan koska vain. – Ammatillisen koulutuksen uudistuksesta on ollut paljon valtakunnallista negatiivista uutisointia, mutta kyllä reformi toi paljon hyvää, kuten juuri joustavuutta ja uusia mahdollisuuksia, eivätkä koulutuksenjärjestäjät Varsinais-Suomessa ole opetuksesta leikanneet, Taipale sanoo.   Valmistuneiden työllistyminen on Rasekosta ollut hyvä, ja hyvällä prosentilla opiskelijat myös työllistyvät niihin yrityksiin, joissa ovat olleet harjoittelussa. – Viime keväänä tehtyyn työllistymiskyselyyn vastasi 107, joista 86 ilmoitti, että on valmistumisen jälkeen töitä tiedossa. Heistä 53 ilmoitti, että työpaikka on sama kuin koulutussopimuspaikka. Taideteollisuusalalla moni jatkaa myös yrittäjänä, Taipale kertoo.