Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Sisällissodasta tarpeen puhua  – jottei tapahtunut koskaan toistu

Millainen olisi Mynämäen Korvensuun tehdasalue tänä päivänä, jos idearikas tehtailija ei olisi saanut surmaansa vuonna 1918? Muun muassa tällainen kysymys nousi esille, kun Mynämäen työväentalolle kokoonnuttiin tiistaina kuuntelemaan valtiotieteen lisensiaatti Jaakko Mäkelän luentoa aiheesta Suomen sisällissota. Mynämäen Työväenyhdistys Säde ry järjesti tilaisuuden, jotta tietoa sadan vuoden takaisista tapahtumista saataisiin syvennettyä. – Havahduttiin ihmisten kanssa keskustellessa siihen, että tieto on loppujen lopuksi aika pinnallista, lähinnä että kuka kuoli ja minne. Uskon, että tämäkin tilaisuus nyt osaltaan edesauttaa siihen, ettei sata vuotta sitten tapahtunut koskaan toistu, totesi tilaisuuden avannut Mikko Immonen . Immonen totesi yhdeksi sytykkeeksi melskeiden syntymiselle vuoden 1916 eduskuntavaalien päätymisen vasemmiston voittoon. Kun valittu eduskunta sääti valtalain, sitä vastustanut Venäjän väliaikainen hallitus hajotti eduskunnan, mikä lisäsi kitkaa oikeiston ja vasemmiston välille. – Minulla on sellainen näkemys että se oli ainakin yksi liikkeellepaneva voima, kun työväestö ärsyyntyi kun demokraattisesti valittu eduskunta murskattiin, Immonen totesi.   Luennoitsijalle Jaakko Mäkelälle Mynämäki oli sikäli tuttu, että hän on kirjoittanut Mynämäestä ylioppilaaksi vuonna 1966, ja hänen isänsä oli yhteiskoulussa historianopettajana. Mäkelä tutkii parhaillaan Venäjän helmikuun 1917 vallankumouksen jälkeistä kehitystä Turussa. Turun vallankumouksessa vaikuttivat hänen mukaansa niin armeijan toiminta, taistelu järjestysvallasta, elintarvikepulasta johtuneet mellakat kuin lakotkin, jotka osin peittivät näkyvistä sen, että kyseessä oli taistelu vallasta. Turkulaiset olivat hänen mukaansa kaiken kaikkiaan merkittävässä roolissa siinä, mitä Suomessa tapahtui. Yhtenä esimerkkinä Turun tapahtumista Mäkelä otti esiin elokuussa 2017 tapahtuneen voimellakan, jota hän pitää tutkimuksen kannalta arvoituksellisena: – Oliko se työväenjärjestöjen aktiivien aikaansaama vai porvarien hanke, jolla pyrittiin saamaan väkijoukot ja työväenjärjestöt vastakkain?   Yleisössä sisällissodan aikaiset tapahtumat herättivät kysymyksiä siitä, miten ne ovat nykymaailmaa muokanneet. – Jos selkkausta ei olisi ollut eikä tehtailija Lindström olisi saanut surmansa, millainen tehdas olisi Mynämäen Korvensuuhun voinut kehittyä, ehkä jotain Rosenlewin teollisuuteen verrattavaa? kysyi Mika Munkki . – Hyvin todennäköiseltä vaikuttaa, että kehitys olisi ollut toisenlainen, vastasi Mäkelä. Kari Ahtiainen muistutti, että tehtaan toiminta ei päättynyt tuolloin vaan vasta 1930-luvulla, mutta innovaattorin puuttuminen varmasti vaikutti tehtaan kehittymiseen.