Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Kolmen numeron ikä yleistyy

Asiantuntijakommentti muutaman vuoden takaa hätkähdytti: sen mukaan näinä aikoina syntyvistä suomalaisista tyttölapsista puolet elää 100-vuotiaiksi. Vaikkei kolminumeroisen iän saavuttaminen enää olekaan valtavan harvinaista, niin silti ennuste tuntuu hurjalta. Tilastokeskus sentään toppuuttelee. Tuoreimpien tietojen mukaan vastasyntyneiden tyttöjen elinaikaodote on 84,1 vuotta ja poikien 78,4 vuotta. Elämän pituusennusteeseen tulee kuitenkin roimasti lisävuosia, kun tarkastellaan mediaaneja eli ikää, jonka puolet nyt syntyvistä saavuttaa. Tytöillä ennuste on 91 vuotta ja pojilla 86 vuotta. Matkaa on silti melkoisesti siihen, että tyttöjen mediaani-ikä hilautuisi 100 vuoteen. Vakka-Suomen Sanomissa on tänä syksynä julkaistu kolme 100-vuotissyntymäpäivähaastettelua. Irja Kaasinen viettää vanhuuspäiviään Mynämäen Tainiolassa, Maire Pere Taivassalon Poijussa ja Senni Sario Nousiaisten Henriikassa. Yhteistä kolmen ikäleidin kommenteissa oli tyytyväisyys elettyyn elämään ja myös nykyhetkeen. Näiltä naisilta moni nuorempi synkistelijäpessimisti voisi ottaa oppia positiivisesta elämänasenteesta. Kun vuonna 1960 vain 71 suomalaista ylitti 100 vuoden iän, niin viime vuonna heitä oli jo 830. Tilastokeskus ennakoi niin ripeää kasvua, että 100-vuotiaita voisi olla vuonna 2065 Suomessa jo noin 8000. Kokonaan toinen asia on se, onko pitkän iän saavuttaminen ihmisen elämän päätarkoitus. Varmasti kaikilla 100-vuotiailla ikä alkaa jollakin tavalla painaa. Jos elämä sujuu kohtuullisen mukavasti, elontaipaleesta voi olla kiitollinen. Elämän pituus ei kuitenkaan korvaa sitä, jos vanhuuspäivät ovat kovin kivuliasta kituuttamista. Vuosien lukumäärää tärkeämpää onkin se, kuinka laadukasta elämän ehtoopuoli kullekin on riippumatta siitä, paljonko mittariin on kertynyt lähdön hetkellä. Se on selvää, että lääketiede kehittyy jatkuvasti. Vaikka joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään, niin tauti ei ole sellainen tappotuomio kuin menneinä vuosikymmeninä. Silti on vaikea uskoa siihen, että vakavien sairauksien hoitomenetelmien kehittyminen johtaisi siihen, että nyt syntyvistä tyttövauvoista puolet olisi elossa 100 vuoden kuluttua. Maallikkojärkeily perustuu siihen, että elintavat eivät kulje samaa polkua lääketieteen kanssa.