Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Kuivelakodin laajennus vaati valtuustossa kolme äänestystä

Kuivelakodin laajennuksen hyväksyminen vaati Mynämäen valtuustossa maanantaina pitkän keskustelun ja kolme äänestystä, joiden lopputulema oli, että hankkeen valmistelua jatketaan ja sen toteuttamiseksi varataan talousarvioon tarvittava määräraha. Lisärakentaminen turvaa aikanaan loppuvia Lizelius-kodin laitoshoitopaikkoja ja vastaa vanhuspalvelulain edellytyksiin palvelurakenteen osalta. Päätös pohjautuu keväällä käynnistettyyn hankesuunnitteluun, jolla tähdättiin siihen, että ikäihmisten palveluasumisen paikat turvataan omassa kunnassa. Kunnanjohtaja Seija Österberg oli ennen kokousta selvittänyt sosiaali- ja terveysministeriöstä, että hankkeen toteuttamiseen ei ole estettä niin sanotun sote-rajoituslain suhteen. Asiaa käsiteltäessä äänestettiin ensin asian jättämisestä pöydälle, mutta käsittelyä jatkettiin äänin 19–14. Pöydälle jättämistä esitti Taina Laitinen (sd.) Miika Randellin (sd.) kannattamana. Laitinen esitti, että asia otetaan uudelleen esille vasta kun kunnan muu investointitarve, kuten Laurin koulun remonttiin tarvittava raha, on selvillä ja soteuudistuksen tilanne ratkennut.   Kunnanhallituksen pohjaesitys oli, että talousarviossa varataan määräraha Kuivelakodin laajentamiseen 15:llä tehostetun palveluasumisen asumispaikalla, mikä korvaa Lizeliuskodin laitoshoitopaikkoja ja vastaa ikäihmisten hoivasuosituksiin. Keskustelun kuluessa kokoomuksen valtuustoryhmä esitti, että palveluasumisen hankesuunnitelma lopetetaan ja palveluasuminen järjestetään välittömästi kunnan alueella olevissa yksiköissä palvelusetelillä. Toisen muutosehdotuksen teki Pekka Myllymäen (kesk.) kannattamana Päivi Maisila (kesk.), joka totesi esityksensä jämäköittävän kunnanhallituksen esitystä. Hän esitti, että laajennushanketta jatketaan, ja sen suunnittelussa otetaan huomioon ministeriön integraatiosuositus, että palveluasuminen ja korjauksen alla oleva terveyskeskus muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Vastakkain äänestyksissä olivat ensin kokoomuksen ja Maisilan esitykset, joista Maisilan esitys voitti äänin 21–10, 2 tyhjää. Viimeisessä äänestyksessä vastakkain olivat melko samansisältöiset kunnanhallituksen pohjaehdotus ja Maisilan ehdotus, joka voitti äänin 19–12, 2 tyhjää. Kokoomuksen taakse palveluasumisen järjestämisessä palveluseteleillä lähtivät vasemmistoliitosta Jarmo Kytömaa ja Ari Tamminen sekä demareista Miika Randell , muut äänestivät keskustan esityksen puolesta. Tyhjää äänestivät vasemmistoliiton Leena Rautiola ja demarien Ari Vuorio .   Kokoomuksen ryhmä perusteli laajennushankkeen vastustustaan sillä, että tärkeintä on tällä hetkellä terveyskeskuksen investointi, ja palveluasuminen voidaan hoitaa muullakin tavalla kuin rakentamalla itse. – Mielestämme Mynämäen kunnan taloudellinen tilanne ei kestä yhtään ylimääräistä investointia ja palveluasumisen yksikön rakentaminen ei ole mielestämme nyt järkevää, totesi Juha Vanhanen (kok.) Ryhmä myös korosti sitä, että palveluasumisen palveluja tarvitaan Mynämäessä välittömästi, kun tällä hetkellä asukkaita sijoitetaan paikkojen puutteen vuoksi Maskuun ja Nousiaisiin. Samaan aikaan kunnasta löytyisi yksityisen puolen tyhjillään olevia paikkoja, joiden käyttäminen vaatisi vain Akselin palvelusetelien käyttöönottamista.   Talouslukuja kahdesta näkökulmasta   Keskustelussa perusteluna käytettiin kunnan talouslukuja, joita oli kuitenkin ryhmissä tulkittu eri näkökulmasta. Laajennusta vastustanut kokoomus oli taloudesta huolissaan, mutta kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Myllymäki totesi kunnan varallisuuden ja tulovirran kestävän investoinnin, kun asiaa katsotaan toteuman näkökulmasta. Myllymäki muistutti, että kuluvan vuoden budjetin toteuma on viime vuotista parempi ja myös velka-aste huomattavasti alhaisempi kuin esimerkiksi Maskulla. Myös Petteri Huuskosen (kesk.) mielestä lisämenot pitää sopeuttaa toteumaan, jossa nyt ollaan plussalla. Talousarvioon tilannetta peilanneet näkivät asian toisin. – Kuluvan vuoden alijäämä tulee osavuosiraportin mukaan olemaan 2,4 miljoonaa euroa eli se kaksinkertaistuu. Kunnanhallituksessa pitäisi hälytyskellojen soida ennen kuin ollaan kriisikuntarajoilla. Jos tilanne on tällainen nyt nousukaudella niin miten selvitään laskukaudella? Taloussuunnittelussa ei voi katsoa yhtä osavuosiraporttia, vaan vuosia eteenpäin, totesi Miika Randell. Taina Laitisen mielestä kunnassa on niin paljon investointitarpeita, ettei sitä ole varaa lisätä.   Moni valtuutettu vetosi keväällä päätettyyn. Keskustan Jouni Syrén ja Aappo Kontu ihmettelivät, miksi nyt osa valtuutetuista on kääntämässä takkia, vaikka vielä maaliskuussa hankesuunnittelua käynnistettäessä oli selvä käsitys miten menetellään. – Meillä on hyvin valmisteltu strategia, jossa kunnan pitkän tähtäimen tavoitteet eikä tätä nyt ole syytä tässä vaiheessa pysäyttää, Kontu totesi. Toisaalla Leena Rautiola (vas.) ihmetteli, mikä on muuttunut kesäkuun jälkeen, jolloin hanketyöryhmä oli päätynyt siihen, ettei lisärakentamiselle nyt ole tarvetta.   Laajennuksen puolesta puhuu Päivi Maisilan mukaan se, että Lizelius-koti on siinä kunnossa, ettei sitä enää peruskorjata. – Palveluasumisen paikkoja tarvitaan omaan kuntaan, sillä muihin kuntiin on tällä hetkellä sijoitettuna 30 henkilöä, hän totesi. Petteri Huuskonen (kesk.) puolestaan muistutti, että jos Lizelius-kotia osin korvaavia 15 paikkaa ei nyt tehdä, myös Kuivelakoti tippuu pois. – Kuivelakodissa on hyvät tilat, mutta jos vieressä ei ole muuta ympärivuorokautisesti toimivaa paikkaa, se ei yksin voi toimia 15-paikkaisena. Mielestäni suunniteltu lisäys on maltillinen, koska silti kokonaismäärästä poistuu 17 Lizelius-kodin loputtua.   Vertailua käytiin myös julkisista ja yksityisistä palveluista, joissa Maisilan mielestä julkisen tulee olla perusta ja yksityisen tukea sitä. Kunnassa on paljon tyhjänä olevia yksityisiä palveluasumispaikkoja, ja Anu Vira (kok.) ihmettelikin, että jos kuntaan on yksityinen toimija toivotettu tervetulleeksi, miksei huolehdita että sen paikkoja käytetään? Pekka Myllymäki puolestaan varoitteli palvelusetelilinjalle siirtymistä erilaisella toimintakulttuurilla: yritys voi tuosta vain päättää purkaa Mynämäen yksikön ja rakentaa muualle isompaa. – Kun meillä nyt on mahdollisuus tehdä itse, tehdään se nyt. Jos tapahtuu iso turbulenssi eikä soteuudistus toteudu, meillä on sotepalvelut keskellä Mynämäkeä ja käyttöä löytyy. Kunnan rahan levittämisestä huolissaan ollut Ari Tamminen (vas.) puolestaan heitti ilmaan ajatuksen, että kenties tuo yksityinen myisi koko höskän kunnalle, ja sieltä saisi 42 paikkaa, ehkä lähes samalla hinnalla kuin kunnan rakentamana 15 paikkaa.