Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Oppisopimusopiskelu lisääntyy – Juho Hyvärinen opiskeli ensin oppisopimuksella asentajaksi ja jatkoi sitten ammattikorkeaan

Juho Hyvärinen , 26, lähti peruskoulusta opiskelemaan Novidaan kone- ja metallipuolen asentajaksi. – Silloin 16-vuotiaana sitä oli murrosiän kourissa sen verran, että oli todella vaikea nähdä, mitä voisin tehdä kymmenen vuoden päästä. Armeijan jälkeen Hyvärinen pääsi töihin autotehtaalle ja siellä hän alkoi miettiä, että voisi sitä omaa osaamistaan laajentaakin. Hän lähti oppisopimusopiskelijaksi ja hankki työn ohessa automaatioasentajan tutkinnon. – Autotehtaalla kun on vuorotyö, tulee vapaapäiviä myös viikolla ja pystyin käymään koulua vapaapäivinä. En kokenut sitä mitenkään raskaana, päinvastoin. Opiskeluun oli enemmän motivaatiota, kun työssä näki, mihin niitä tietoja tarvitsee, hän kertoo.   Oppisopimuskoulutus tuntui Hyvärisestä niin mielekkäältä, että hän päätti jatkaa asentajatutkinnon jälkeen vielä opiskelua. Nyt hän opiskelee työn ohessa Turun ammattikorkeakoulussa kone- ja tuotantotekniikan insinööriksi. – Kaikki aika menee työhön ja opiskeluun. Niiden lisäksi ei ehdi oikein muuta. Taloremontit pitää ajoittaa lomiin ja mitään harrastamaan ei ehdi, mutta kyllä sitä jaksaa, kun päättää niin, hän sanoo.   Hyvärisen tarina ei ole tällä hetkellä mitenkään harvinainen. Novidan apulaisrehtori Juha Jokinen kertoo, että oppisopimuskoulutukset ovat selvästi lisääntymässä. – Meillä Novidan kaikissa yksiköissä on yhteensä 1671 opiskelijaa. Heistä jo 241 on oppisopimuskoulutuksessa. – Hyvä työmarkkinatilanne näkyy tässä selvästi. Yritykset haluavat nopeasti työntekijöitä ja oppisopimus mahdollistaa sen, Jokinen sanoo.   Koulutuspäällikkö Mari Laihonen kertoo, että oppisopimusopiskelijoita on paljon muun muassa sähkö- ja automaatioasentajatutkinnoissa. Oppisopimuskoulutukseen hakeutuu eri-ikäisiä, mutta Jokisen mukaan Novidassa on useita oppisopimuksia tehty ensimmäisen kouluvuoden jälkeen. – Tyypillinen tapaus on, että opiskelija tulee tänne meille vuodeksi ja menee kesäksi töihin. Siellä kesätyöpaikalla sitten aletaan pohtia, että opiskelija voisi jatkaa heillä töissä ja hankkia tutkinnon vaikkapa oppisopimuksella. – Se on usein erinomainen ratkaisu. Yritys saa tarvitsemansa työntekijän ja opiskelija saa palkkaa, vaikka opiskelee. Oppisopimuksen voi tehdä lyhyeksikin aikaa. – Jos opiskelija menee esimerkiksi kesäksi töihin, voi tehdä tälle ajalle oppisopimuksen. Näin opiskeluaikaa voi lyhentää, Jokinen sanoo. Esimerkiksi viime kesänä 15 Novidan opiskelijaa teki oppisopimuksen kesätyön ajaksi. Laihonen arvelee, että yrittäjät saattavat pelätä oppisopimuksen aiheuttamaa byrokratiaa. – Sitä kuitenkin on vain jonkin verran, lähinnä koulutuskorvauksen hakua koskien. Jokinen kertoo, että byrokratiaa ollaan vähentämässä. Pyrkimyksenä on yksinkertaistaa oppisopimuskoulutusta kaikin keinoin.   Käytännössä oppisopimusopiskelija käy töissä neljä päivää viikossa ja on yhden päivän viikossa koulussa. – Oppisopimuskoulutus ei välttämättä sovi ihan nuorelle, mutta vuoden opintojen jälkeen moni on siihen jo valmis. Itsenäistä työskentelyä ja vastuun ottamista se vaatii enemmän kuin perinteinen opiskelu koulussa, Jokinen vertaa. Tästä Juho Hyvärinen on samaa mieltä. Hän arvelee, ettei itse olisi ollut valmis oppisopimusopiskelijaksi heti peruskoulun jälkeen. – Pitää olla motivaatiota ja tietää, minkä takia asioita tekee. – Uskon, että oppisopimusopiskelu lisääntyy, kun ihmiset kuulevat ja näkevät siitä esimerkkejä.