Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Mynämäessä elvytettiin kyläilyä

Mynämäessä oli sunnuntaina Kutsu naapuri kylään -päivä. Naapurit kävivät toistensa luona kahvilla. Eihän siinä mitään kummallista pitäisi olla, niinhän sitä aina on tehty –  mutta kun ei tehdä enää, siinä se ongelma onkin. Kulttuurihistorioitsija Ilana Aallon mukaan kyläilykulttuuri on vähentynyt jo 40 vuoden ajan (HS 10.9.). Aalto tulkitsee, että syynä on kotihäpeä. Ihmiset eivät kehtaa kutsua vieraita kotiinsa, kun koti ei ole siisti ja trendikäs. Mutta taitaa niitä syitä olla muitakin. Olihan kyläily ennen yksinkertaisesti helpompaa. Kun valtaosa väestä teki säännöllistä päivätyötä, oli helppo poiketa. Nyt ei tiedä, onko naapuri nukkumassa, jotta jaksaa lähteä yövuoroon töihin. Kynnys oli helpompi ylittää senkin vuoksi, että naapureita oli oltu vuosikymmeniä. Nyt muuttoliike vie ihmisiä eri suuntiin ja naapurit vaihtuvat. Myös televisio ja sosiaalinen media ovat vähentäneet kyläilyn tarvetta. Mynämäen Kutsu naapuri kylään -päivä oli organisoitu tempaus, joka kuului osana Koneen Säätiön ylläpitämän Saaren kartanon ja sen yhteisötupa Saarekkeen Naapuruus-päiviin. Lauantaina naapuruus oli luentojen ja paneelikeskustelun aiheena ja sunnuntaina oli sitten kyläilyn vuoro. Euroopan historian professori Laura Kolbe käsitteli luennossaan naapuruussuhteita globaalilla, alueellisella ja paikallisella tasolla. Hän myös pohti, minkälainen suomalaisten omakuva on. Suomalaiset ovat yksinäisiä puurtajia, sisukkaita sankareita, mutta kriiseissä kansakunta on silti nivoutunut yhteen. Myös paikallisesti näkyy samaa ilmiötä. Naapureita tuskin kunnolla tunnetaan, mutta jos kyläkoulu on uhattuna, niin joukkovoimaa kyllä löytyy. Talkoilla korjataan kouluja ja kylätaloja. Suomalaisten talkoohengestä on Vakan alueeltakin useita esimerkkejä. Tällä hetkellä Suomi kaupungistuu ja urbanismi valtaa alaa. Kolbe muistutti, mitä sana urbanite merkitsee. Se tarkoittaa kohteliaisuutta ja hyvätapaisuutta. Urbanismin ytimessä on, että meidän pitää kestää ja sietää toisiamme. Ehkä mielipiteiden kärjistyminen ja vihapuheet ovatkin urbanisoitumisen kasvukipuja, kun ihmiset eivät oikein löydä paikkaansa tässä muuttuvassa maailmassa. Mynämäen Naapuruus-päivien tapaiset tapahtumat ovat tärkeitä, ne auttavat ihmisiä löytämään toisensa.