Ladataan
Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Ammattiautoilijoiden yhteistoimintaa Mynämäessä jo 70 vuotta

Mynämäen Seudun Ammattiautoilijat ry juhli 70-vuotista toimintaansa Mynämäen työväentalolla lauantaina pidetyssä juhlassa. Jäsenkuntaa puolisoineen sekä sidosryhmien edustajia oli mukana lähes 80. Puheenjohtaja Kai Junttila totesi alan kohdanneen paljon muutoksia ja haasteita, mutta ammattiautoilijoilla on vielä usko tulevaisuuteen. – Tänä iltanakin täällä Mynämäen työväentalolla näemme, että ketään meistä ei ole yksin vaan ympärillämme on iso yhteisö ja siinä on hyvä olla, seuraavatkin kymmenet vuodet. Valtiovallan tervehdyksen tuonut ministeri Ilkka Kanerva muistutti hänkin muutosten suuruudesta: – Silloin kun tämä nyt juhliva yhdistys perustettiin, oli maassamme päällystettyjä teitä vain 160 km; olosuhteet kuljetuselinkeinon harjoittamiselle olivat siis varsin erilaiset nykypäivään verrattuna. Paikallisyhdistyksen roolin me-hengen luojana ja jäsenkunnan yhteistoiminnan kehittäjänä Kanerva näkee suurena. – Edunvalvontatyössä alan yhdistyksillä on suuri merkitys niin paikallistasolla, kuin laajemmissakin yhteyksissä.Tiedän, että kuljetusalan järjestötoiminta on poikkeuksellisen laadukasta ja valtakunnallisenkin etujärjestön näkemykset perustuvat vankkaan asiantuntemukseen ja ovat aina hyvin perusteltuja.     Juhlapuheen pitänyt Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n puheenjohtaja, talousneuvos Teppo Mikkola muistutti, miten ilman logistiikan sujuvaa toimintaa Suomi olisi hätää kärsimässä niin rauhan kuin kriisinkin vuosina. Ala palvelee asiakkaitaan poliittisen ja yhteiskunnallisen muutoksen puristuksissa. – Palvelun, yhä useammin kokonaispalvelun roolin kasvaminen kuljetuksissa ja logistiikassa on omiaan kasvattamaan toimialan merkitystä ja kokoa. Alalla on hyvät mahdollisuudet menestyä tässä kehityksessä, kunhan päättäjät pitävät huolen tasapuolisista kilpailuolosuhteista yritysten välillä. Talouden kasvun myötä kuljetusmäärät kääntyivät vuonna 2016 reippaaseen kasvuun, ja toimialan yritykset myös investoivat, esimerkiksi kuorma-autoja rekisteröitiin viime vuonna noin 3500. Mikkolan mielestä on harmillista, etteivät hallituksen lisäpanostukset liikenneinfraan ole vähentäneet tiestön korjausvelkaa, ainoastaan taittanut sen kasvun. Talvikunnossapitoon hallitus esittää ensi vuodelle noin 20 miljoonan euron lisärahoitusta, mutta Mikkola muistuttaa, että ilman rahojen käytön tehokasta valvontaa tulos voi olla plus miinus nolla. – Huolestuttavaa on, ettei edes päätieverkostomme, esimerkkinä valtatie 8, ole ollut siinä kunnossa kuin yhteiskunnan peruselintoimintojen takaaminen ja laatukriteerit edellyttävät. Valtio on Mikkolan mielestä tehokkuuden nimissä kasvattamassa kaluston mittoja ja massoja unohtaen samalla niiden vaatiman infran laatutason. – Ilman rahoituksen ja toimintatavan merkittävää muutosta pelti kolisee ja henkilövahinkoja liikenteessä aiheutuu vähintään aikaisempien vuosien tahtiin. Syyttävä sormi ei voi aina osoittaa meitä kohti.     Mynämäen Seudun Ammattiautoilijoiden menneitä vuosikymmeniä muisteltiin Juhani Heinon laatiman historiikin kautta. 26.11.1948 päivätyn sopimuskirjan mukaan yhdistyksen tarkoituksena oli saattaa paikkakunnan ja lähiympäristön ammattimaisen liikenneluvan omaavat kuorma- ja henkilövuokra-autoilijat läheiseen yhteistoimintaan keskenään, toimia hyödyllisten uudistusten aikaansaamiseksi ja estää epälojaalia kilpailua. Etusijalla toiminnassa olivat kauan lupa-asiat, sillä luvatonta liikennettä harjoitettiin runsaasti 50-luvun lopulle asti ja myöhemminkin. Valtiovallan näkemys oli, että alalle pääsyn tarkka säätely edesauttoi sodanjälkeistä jälleenrakennustyötä pysymään taloudellisesti terveellä pohjalla. Huolimatta lupien tarveharkintaisesta myöntämisestä autoilijoiden määrä oli nykyiseen verrattuna melko suuri. Esimerkiksi vuonna 1968 kuormuriyrittäjiä oli yhdistyksen alueella lähes 50. Nykyisin jäseniä on 27, mutta monilla on useampia autoja ja kaluston koko ja varustetaso on huomattavasti kasvanut. Tavaraliikennelupiin liittynyt tarveharkinta poistui 90-luvulle tultaessa ja tilalle tuli soveltuvuusharkinta. Myös yhdistyksen säännöt uudistettiin. Nyt sen tehtävänä on jäsenistön yhteistoiminnan ja tiedollisten ja taidollisten valmiuksien kehittämisen lisäksi neuvotella valtiovallan ja kunnan asettamien viranomaisten kanssa kuljetusalaa koskevista kysymyksistä, tehdä jäsenistön asemaa edistäviä ja tukevia esityksiä sekä antaa ammattikuntaa koskevia lausuntoja.   Juhlassa jaettiin myös ansiomerkkejä. Jaon suorittivat SKAL:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen ja L-S Kuljetusyrittäjät ry:n pj. Ralf Hellsberg. Erityisansiomerkin saivat Tuomo Heino, Olli Vuotila, Arto Saarinen, Teppo Mikkola, Mikko Lehtinen, Juha Lassila, Kauko Kylänpää, Kai Junttila ja Kari Palomäki. Kultaisen ansiomerkin saivat: Jari Salmela, Juha Mettala, Pasi Kankaristo, Juha Akkanen, Vesa Jääskeläinen, Jouko Helenius ja Esa-Pekka Ristimäki.