Ladataan
Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Kelan pääjohtaja lupasi, että yhteispalvelupisteen perustamista Vehmaalle selvitetään

Vanhustenviikon juhlassa Vehmaalla pääpuhujana oli viime vuonna tehtävään valittu pääjohtaja Elli Aaltonen . Juhlassa hymyt keräsi kuitenkin täysin toinen tähti. Minni Laiho, seitsemän kuukautta, esiintyi äitinsä Heidi Liesegang-Laihon sylissä Laulupaja-kuoron kanssa. Kun kuoro lauloi, Minni säesti omalla jokelluksellaan. Yleisössä tämä herätti lämpöä ja hymyä. Myös Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen toi juhlaan hyviä terveisiä. Aaltonen oli ennen juhlaa tavannut kunnanjohtaja Ari Koskisen. – Kunnanjohtaja nosti esille, että Kelan yhteispalvelupisteestä Vehmaalle on puhuttu vuosina 2014— 2015. Nyt kävimme keskustelua siitä, miten kunta ja Kela voisivat yhdessä palvella kuntalaisia paikallisesti, Aaltonen kertoi. Hän lupasi, että Kelassa ainakin selvitellään mahdollisuutta perustaa yhteispalvelupiste Vehmaalle. Aaltonen kertoi olevansa nimenomaan yhteispalvelupisteiden kannattaja. – Se on parempaa palvelua kuin esimerkiksi se, että Kela päivystäisi esimerkiksi kolme tuntia viikossa jossain, hän vertasi.   Aaltonen uskoi digitaalisten palveluiden tuovan palvelut lähemmäs. Esimerkiksi yhteispalvelupisteessä voisi saada Skype-yhteyden Kelan virkailijaan. Hän kertoi juhlapuheessaan, miten Kelassa on oltu edistyksellisiä, kun verkkopalveluita on alettu kehittää jo parikymmentä vuotta sitten. – Jos niin ei olisi tehty, emme pystyisi millään palvelemaan nykytasolla. Meillä on 40 miljoonaa verkkotunnistautumista vuodessa. Kela-asiointeja tehdään nykyisin eniten juuri verkossa, mutta yhä edelleen myös puhelimitse ja Kelan toimipisteissä. Aaltonen kertoi, miten Kelassa kokeiltiin chattirobotti Watsonia, kun opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen saajiksi. Robotti vastasi opiskelijoiden kysymyksiin. Hän arveli, että chattipalvelun käyttö saattaisi kiinnostaa vanhempiakin asiakkaita.   Kelan pääjohtaja muistutti, kuinka suuri merkitys Kelalla on nimenomaan ikäihmisten elämässä. Kela maksaa paitsi kansaneläkkeet ja takuueläkkeet, eläkeläisille myös sosiaalietuuksia, kuten asumistukea tai hoitotukea. Suomalainen eläke on EU:n mittakaavassa Aaltosen mukaan hyvä, mutta ei silti riittävä. – Minimieläkkeen ostovoima on EU:n vertailussa heikko. Meillä minimieläke on 27 prosenttia keskinettopalkasta, Belgiassa se on 53 prosenttia ja Latviassa 16 prosenttia, hän vertaili. Pienet eläkkeet näkyvät Kelassa toimeentulotuen hakijoissa. – Toimeentulotukea haetaan lääkkeisiin ja hoitokorvauksiin, esimerkiksi tehostettuun palveluasumiseen. Hän korosti puheessaan myös ihmisten toimintakyvyn ylläpitämistä. Liikunnalla ja ruokavaliolla on merkitystä, mutta Aaltonen korosti erityisesti yhteisöllisyyttä. – Luin juuri yhden kansainvälisen tutkimuksen, jonka mukaan yhteisöllisyyden merkitys on kasvanut. Sitä täällä Vehmaalla on. – Jos asuisin Vehmaalla, lähtisin itsekin mukaan papiljottipiiriin, hän kehui Vehmaan vanhusneuvoston järjestämää toimintaa. Myös vanhusneuvoston puheenjohtaja Salme Nurmi korosti toimintakyvyn ylläpitämistä. Hän kertoi, mitä yksi viisivuotias mietti eläkeläisistä: – Eläkeläinen on sellainen, joka ei pääse töihin ja ne tekee sitä, mitä tykkää. Ne näyttää kömpelöiltä ja kompuroi. Nurmi totesi, että itsestään kannattaa pitää huolta, jotta ei olisi sellainen kuin viisivuotias pikkupoika pohti.