Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Seurakunnat tarjoavat apuaan maanviljelijöille

– Jos joillakin viljelijöillä viime vuonna oli ennätyssato ja silti tulo jäi pieneksi, niin minkälainen se tämän katovuoden jälkeen on, Nousiaisten kirkkoherra Juhana Markkula pohtii. – Toivomme, ettei kukaan jäisi yksin huoliensa kanssa, hän sanoo. Tästä syystä Taivassalon, Kustavin, Vehmaan, Mynämäen ja Nousiaisten seurakunnat ovat päättäneet yhteisesti tarjota apuaan maanviljelijöille. Seurakuntien apu on pääasiassa henkistä, mutta jonkin verran taloudellistakin apua voidaan tarjota. – Me emme halua kilpailla Melan Välitä viljelijästä -hankkeen kanssa, vaan haluamme yhteistyössä olla mukana tukemassa maanviljelijöitä, Mynämäen seurakunnan kirkkoherra Tapani Kujala korostaa. Vehmaan kirkkoherra Antero Aaltonen toivoo, että vaikeassa elämäntilanteessa olevat ihmiset lähestyisivät rohkeasti seurakunnan työntekijöitä. – On selvää, että kun rahat ovat loppu, ihminen ei voi voida hyvin. Kun ihminen puhuu ongelmastaan jollekin, puolet tunnekuormasta putoaa, hän rohkaisee. Aaltosella on tästä kokemusta Varsinais-Suomen yrittäjien hyvinvointiryhmästä.   Maanviljelijöiden tilanne on näkynyt Vehmaan seurakunnassa muun muassa esirukouspyynnöissä. – Aiemmin esirukouspyyntöjä ei ole tullut, viimeksi tuli viisi. Kaksi niistä koski ihmisen taloudellista tilannetta. – Viime kesänä minulle tuli ensimmäisen kerran pyyntö rukoilla oikeanlaista säätä. Se kertoo, kuinka haastava viime kesä maanviljelijöille oli, Aaltonen kertoo. Hän arvelee, että maatalousyrittäjät ovat kuten yrittäjät yleensä: omista ongelmista puhuminen on hankalaa. – Se korostuu erityisesti maaseudulla, jossa on totuttu tekemään paljon töitä ja puhumaan vähemmän. Vehmaan diakonissa Arja Mäkitalo sanoo kokevansa maanviljelijöiden ahdingon siinä mielessä läheltä, kun myös hänen puolisonsa on kyseisen ammatin harjoittaja. – Oman työni keskeinen tavoite on olla läsnä tai ainakin tavoitettavissa siellä, missä on hätää ja huolta, mutta myös ennaltaehkäistä epätoivoon joutumista. Taivassalon ja Kustavin diakoni Päivi Rönnblad rohkaisee maanviljelijöitä tukeutumaan myös esimerkiksi ruoka-apuun, jos siihen on tarvetta. – Taivassalossa vapaaehtoisista koostuva joukko on kerännyt kaupoista hävikkiruokaa ja jakaneet sitä. Nyt aloitimme jakelun myös Kustavissa. – Kustavissa on noin 900 seurakuntalaista ja jaossa on mennyt enimmillään yli 50 ruokakassia, hän kertoo. Nousiaisten seurakunta on lähtenyt mukaan Operaatio Ruokakassi -jakeluun. Diakoni Hanna Rinteen viransijaisena toimiva Katri Joukamo kertoo, että kasseja menee joka jaossa kolmisenkymmentä. Ruokakasseja jaetaan kuukausittain Perjantai-kahvilassa.   Taloudellista tukea seurakunnat tarjoavat myös muilla tavoilla. Osa seurakunnista jakaa ruokakasseja, osa maksaa sähkölaskuja tai muita välttämättömiä menoja. Seurakunnan taloudellinen tuki on kuitenkin toissijaista yhteiskunnan tukeen nähden. Apua pitäisi hakea ensisijaisesti sosiaalitoimistosta. Rönnblad kertoo, että hakijoita on tänä päivänä paljon. – Esimerkiksi Kirkon diakoniarahastolle on tullut ennätysmäärä hakemuksia. Diakoniarahasto myöntää tukea Yhteisvastuu-keräyksen varoista, mutta hakemuksessa pitää olla painavat perustelut avun saamiselle. Myös esimerkiksi Sipilä-säätiöltä voi anoa taloudellista apua. Hakemukset tehdään seurakuntien diakoniatyön kautta. – Elämme sentään nousukautta. Entä sitten, kun tulee laskukausi, Aaltonen toteaa ja puistelee päätään. – Toivoisin, että ihmisillä olisi halu auttaa myös toinen toisiaan, jotta kenenkään kuorma ei kävisi liian raskaaksi.