Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Väänänen debytoi luonto-otoksillaan Vehmaalla

– Minä olen aamukuvaaja. Lähden liikkeelle runsas tunti ennen auringon nousua. Luontokuvaajakollegani, uusikaupunkilainen Raimo Lakso kertoo kuvaavansa mieluiten iltahämärissä. Hän hoitaa yövuoron, minä aamuvuoron, sanoo debyyttinäyttelynsä Vehmaan kirjastossa avannut uusikaupunkilainen Keijo Väänänen. Väänänen tunnustaa olevansa pehmeiden sävyjen ystävä. Kirkas auringonvalo ei häntä kiinnosta, ja hän kuvaa suhteellisen pitkällä 1,5–2 sekunnin valotusajalla. Vakka-Suomen luontoa ja ilmapiiriä hän pitää luontokuvauksen kannalta suorastaan erinomaisena. – Täällä on merta, lampia, lehtoja ja puustoa ja niihin liittyen myös eläimiä. Käyn tietyissä paikoissa, joissa tiedän eläinten käyskentelevän, mutta enimmäkseen kuvauskohteiden löytäminen on elämän suurta sattumusta. Kuvauskohteisiini mahtuvat kaikenlaiset eläimet perhosista hirviin. Vehmaan kirjaston debyyttinäyttelyn teema on Kevät ja kesä. Näyttelyn 46 kuvaa Väänänen on tulostanut omalla väriprintterillään 250 gramman valokuvauspaperille. Kuvien pohjat ovat peräisin Ikeasta (metallia) ja rakennustarvikeliikkeestä (4 mm:n koivuvaneri). – Kuvaamisen aloitin, kun lapset olivat pieniä joskus 40 vuotta sitten. Myöhemmin lapset eivät tainneet siitä kuvaamisesta oikein pitää, joten se jäi 30 vuodeksi. Koulutukseltani olen koneenrakennusinsinööri ja työskennellyt muun muassa Uudenkaupungin autotehtaalla tuotesuunnitteluinsinöörinä. Eläkkeelle jäännin jälkeen vanha opiskelukaverini ehdotti valokuvauksen uudelleen aloittamista, ja siitä se lähti. Luontokuvaaminen on valokuvauksen harrastajien keskuudessa paljon suositumpaa kuin ihmisten kuvaaminen. Keijo Väänänen myöntää tämän ja sanoo itsekin ihmisten kuvaamista aikoinaan harrastaneensa. – Kun lapset olivat pieniä, niin heitä kuvasin. Mutta olisihan ihmisten kuvaaminen aivan oma haasteensa. Siinä on se vaikeus, että kuva pitäisi ottaa ikään kuin salaa, mutta lupa kuvaamiseen täytyisi kuitenkin kohteelta pyytää. Väänänen puolustelee ihmisten kuvaamatta jättämistään myös sillä, että lähipiirissä on jo henkilö, joka hallitsee sen alan. – Tyttären aviopuoliso hallitsee ihmiskuvauksen. Sen lisäksi hän ottaa upeita kuvia tähdistä ja revontulista. Keijo Väänäsen valokuvanäyttely on esillä Vehmaan kirjastossa 2.11. asti. Hänen luontovalokuviaan on julkaistu useaan otteeseen televisiossa sekä Vakka-Suomen Sanomissa.