Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Lisäaikaa putkistolle salaojien vuositarkastuksella ja huollolla

Mikä on poissa silmistä, se on poissa mielestä. Tämä kulunut fraasi kuvaa todennäköisesti aivan liian monen omakotiasujan suhdetta salaojitukseen. Jollei mitään näkyvää pulmaa ilmene, salaojaputket saavat köllötellä rauhassa maan uumenissa vuositolkulla. Syksyisenä perjantaipäivänä KM-Pipe Oy saapuu testaamaan Nousiaisten Vuorenpäähän 40 vuoden ikään ehtineen omakotitalon salaojien nykykuntoa. Salaojat pestään ja kuvataan. Asukkaat saavat mieluisan viestin: kaikki on kunnossa. Nousiaislainen yrittäjä Teemu Mikkola korostaa kuitenkin, että esimerkiksi 70- ja 80-lukujen taloissa voi piileksiä salaojaongelma. – Jos katto on uusittu ja salaojat toimivat, niin sitten ollaan jo pitkällä. Salaojituksessa siirryttiin 70-80-lukujen taitteessa muoviputkiin, mikä vähentää riskejä. Silti salaojien kuntoa olisi seurattava, Mikkola sanoo. Mikkola antaa ensimmäiseksi vinkiksi sen, että asukas selvittää, missä salaojakaivot sijaitsevat. Uudemmissa taloissa ne ovat usein selkeästi näkyvillä, mutta hieman iäkkäämmissä rakennuksissa matalat betonikannet ovat saattaneet hautautua vuosien saatossa maapeitteen ja kasvillisuuden alle. – Kaivojen paikka pitäisi olla tiedossa, jotta tarvittavia huoltotöitä päästäisiin tekemään. Salaojien tarkastuskaivot olisi hyvä itse tarkistaa kerran vuodessa, mutta jos veikkaan, niin pari prosenttia tekee näin. Vaikka muovi on nyt salaojaputkien materiaali, niin niihinkin voi tulla ongelmia. Jos maa painuu, muoviputki voi notkahtaa. Salaojaputki voi myös tukkeutua. – Vaikkei pulmia olisikaan, niin salaojaputket kannattaa pestä esimerkiksi 10–20 vuoden välein. Näin saa putkistolle lisäaikaa. Jos itse myisin taloa, niin tutkisin ilman muuta salaojaputket. Sitten saisi nukkua yönsä rauhassa, Mikkola perustelee. Jos salaojakaivot alkavat lykätä vettä maan pinnalle, se on selvä merkki, että jotakin häikkää on putkistossa. Toisaalta sekään ei ole hyvä merkki, jos tarkastuskaivot ovat rutikuivat, sillä se saattaa viestiä siitä, ettei vesi imeydy lainkaan salaojaputkiin. Salaojan tärkein homma on suojata talon perustuksia kosteudelta. Jos perustukset saavat märkää, talon rakenteet uhkaavat rappeutua ja tästä seuraava pelko on nykyajan vitsaus eli homeongelma. Hälytyskellojen pitäisi kilkattaa, jos talon kellarin haju on tunkkainen ja ilma kostea. Myös sokkelin hilseily ja värimuutokset voivat kertoa rakenteiden liiallisesta kosteudesta. Jos ja kun syksyllä kuitenkin sataa, pihaa on syytä tarkkailla sillä silmällä, syntyykö joihinkin paikkoihin lammikoita. Normitalon salaojien pesu ja kuvaus on parin tunnin homma. Euroja palaa, jos töllin salaojitus joudutaan kokonaan uusimaan. – Kyllä siinä helposti kymppitonni menee.