Ladataan
Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Taivassalon lapset 100 vuoden takaa

Hieraisin silmiäni, kun luin Helsingin Sanomien kulttuurisivua 5. syyskuuta tänä vuonna. Jutun otsikkona oli ”Kansallisen umpikujan reittejä” ja siinä kerrottiin kirjasta ”Rikki revitty maa. Suomen sisällissodan kokemukset ja perintö”, jonka kirjoittajina ovat Tuomas Tepora, Aapo Roselius ja Kati Pitkänen. Jutussa oli Museovirasto & Kansan arkiston kuva tekstillä ”Taivassalolaisia lapsia leikkimässä suojeluskuntalaisia”. Taivassalolaissyntyisen äitini syntymävuosi on 1907 joten etsin kuvasta äitiäni ja hänen sisaruksiaan. En löytänyt heitä. Sisällissota lehtijutussa oli myös kuvat Kymiläisiä lapsia leikkimässä punakaartilaisia, sekä kuvat Närpiön suojeluskuntalaisista ja Mäntyharjun punakaartilaisista. Veli-Pekka Leppäsen lehteen kirjoittama arvio päättyy: ”Jos rikki revitystä maasta jotakin uupuu, niin ehkä ihmisiä. – Joka tapauksessa avartavaa tutkimustyötä.” Uudelleen hieraisin silmiäni Taivassalon kuvan nähdessäni syyskuun 23. päivänä. Olin keväällä, tarkemmin 16.5.2018 tallentanut YLE TV1:sen esittämän kolmiosaisen sarjan ”Laulu sisällissodasta”. Sen kolmannessa osassa oli mukana tuo sama kuva ”Taivassalolaisia lapsia leikkimässä suojeluskuntalaisia”. Kuva oli nyt vailla tekstejä ja minun mielestäni kovin irrallisena. Pidin Laulu sisällissodasta ohjelmaa hyvin asenteellisena. Lasten kuva oli sijoitettu osaan, jossa näytettiin vankileirejä ja elämää siellä. Oikeushistorian professori Jukka Kekkonen kertoi elokuvassa vankileirien olevan katastrofi – suuri tragedia. Laulun pitäisi olla demokratian ylitys. Kysynkin miten Taivassalon lapset anonyymeinä liittyvät tähän? Olen kuluvan vuoden aikana lukenut paljonkin vuoden 1918 tapahtumista. Olen osallistunut sodan tapahtumia käsitteleviin seminaareihin. Olen myös itse kirjoittanut vuoden 1918 talven ja kevään tapahtumista. Olen tutkinut vakkasuomalaisten suojeluskuntien toimintaa. Tiedän valkoisen Suomen tehneen vääryyksiä, mutta tiedän myös punaisten tehneen vääryyksiä. Arkistolähteistä olen lukenut punaisten tekemistä ryöstöistä ja tihutöistä. Vakka-Suomen kaikissa suojeluskunnissa tutkittiin näitä tapahtumia. Suojeluskunnat eivät tuominneet ketään. Selvitysten tulokset luovutettiin poliisiviranomaisille ja sen jälkeen tuomioistuimet tekivät päätöksiään.   Olen lukenut myös lukuisia asiakirjoja, joissa maanviljelijät tai yrittäjät anoivat vankituille punaisille vapautta ja lupasivat vapautetuille työtä ja elämismahdollisuutta. Monissa tapauksissa päästiin jo 1918 vuoden aikana jatkamaan töitä ja yhteiseloa. Vuoden 1918 kunnallisvaalit käynnistivät demokraattisen Suomen uuden elämän. Osapuolet olivat vaalien jälkeen yhdessä rakentamassa suomalaista yhteiskuntaa. Jälkikirjoitus artikkeliin: Vakka-Suomen taivassalolaiset epäilivät HS:n jutun kuvatekstiä, mutta lehden toimitus ilmoitti minulle tekstin olevan oikean. Nyt on kirjan ”Rikki revitty maa…” kustantajan Gaudeamuksen toimituspäällikkö Teemu Ojanne todennut kuvan esittäneen Savonlinnan Taivassalon lapsia.   Hesari erehtyi, Lauri Väättänen erehtyi, mutta taivassalolaiset olivat oikeassa. Lauri Väättänen Kirjoittaja on vapaa-ajan uusikaupunkilainen Helsingistä.   Huom! Kirjoitusta muutettu kustannusliike Gaudeamuksen ilmoituksen jälkeen.