Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Mynämäen kirkon kattourakka alkuun

Mynämäen Pyhän Laurin kirkon paanukaton uusiminen käynnistyi torstaina urakkasopimuksen allekirjoituksella. Urakoitsija Uudenkaarlepyyn Rakennus ja Paanukatto Ay valmistaa seuraavien neljän vuoden aikana 60 000 paanua, ja neljäntenä vuonna myös asentaa ne. Urakkasopimuksen mukaan työn tulee olla valmiina 30.10.2022. Katon tervaus voidaan kuitenkin sääolosuhteista riippuen siirtää kevääseen 2023 ilman viivästyssakkoa. – Katolle asennetaan uppotervatut paanut, eikä niitä voi tervata ennen kuin lehdet ovat pois puista, koska märkään tervaan ei saa lentää lehtiä. Siksi tervaus voidaan joutua siirtämään seuraavaan kevääseen, kertoo valvojana toimiva Jouko Sjöberg . Nyt allekirjoitettu 977 000 euron arvonlisäverollinen urakkasopimus kattaa vanhojen paanujen purkamisen, uusien paanujen tekemisen sekä asentamisen ja tervauksen. Uudenkaarlepyyn Rakennus ja Paanukatto Ay:n yrittäjä Tom Nylund kertoo, että paanujen valmistaminen aloitetaan lähiaikoina, ja valmiita paanuja toimitetaan erissä seurakunnan varastoitavaksi. Yritys on tehnyt kirkkoihin paanukattoja jo 30 vuoden ajan. Nylund toteaa Mynämäen kirkon 2300 neliön katon olevan urakoista suurin. – Tavallisesti katot ovat kooltaan kolmasosan tästä. Viimeksi teimme Ruotsin puolella Haaparannan yläpuolella sijaitsevan Karungin kirkon katon. Täällä suunnalla tehtiin Taivassalon kirkon eteläpuoli pari vuotta sitten, Nylund kertoo.     Mynämäen seurakunnassa pohdittiin jossakin vaiheessa taloudellisista syistä vaihtoehtona myös peltikattoa, mutta päädyttiin paanukaton säilyttämiseen. Jouko Sjöbergin mukaan paanukatto on pitkäikäisempi. Hän arvioi hyvin tehdyn peltikaton iäksi 80 vuotta kun taas hyvin tehty paanukatto kestää 200 vuotta. – Olennaista on se, että paanujen laatu on tasainen. Vaatimuksena on, että yli 90 % paanusta on sydänpuuta. Käytännössä puun pitää olla yli 150 vuotta vanhaa, koska vasta siinä iässä sydänpuu alkaa kehittyä, Sjöberg toteaa. Sydänpuuvaatimuksen vuoksi Nylund hankkiikin sopivaa mäntytukkia Venäjältä. – Katkaisemme tukit paanujen pituiseksi. Ne pitää myös saada veistetyksi mieluiten samana päivänä, koska silloin se on helpompi tehdä ja lopputulos on parempi, Nylund kertoo. Urakkasopimuksen mukaan paanut voi uppotervata niputettuina. – Nippuja pidetään 80-asteisessa hautatervassa upotettuina puoli tuntia, Nylund selvittää prosessia.