Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Mynämäen keskustaajama pilottikohteena

Mynämäen ja Auran keskustaajamat ovat pilotteina mukana Varsinais-Suomen liiton hankkeessa, jossa etsitään työvälineitä taajamien elinvoimaisuuden ja uudistumisen edistämiseksi. Hanke startattiin käyntiin Mynämäen keskustassa keskiviikkona pidetyssä kävelytyöpajassa. Työpajaan osallistunut Mynämäen kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Myllymäki pitää hankkeen ajankohtaa varsin hedelmällisenä, sillä kunnassa on parhaillaan meneillään sekä maapoliittisen ohjelman että elinvoimaohjelman laatiminen.   Maakunta-arkkitehti Kaisa Äijö , Varsinais-Suomen maakuntamuseon tutkija Paula Saarento sekä konsulttina hankkeessa toimiva arkkitehti Anna-Liisa Nisu kuulivat kävelyllä erityisesti keskustan historiaan liittyviä asioita paikallisoppaana toimineelta Juhani Heinolta . Kuntalaisia kävelylle osallistui niukasti, mutta kotiseutuyhdistyksen kautta jaettavaksi lähti asukaskyselyn lomakkeita. – Hanketta viedään eteenpäin koko ajan vuorovaikutuksessa. Ensiksi selvitetään taajamien merkitystä ja arvoja, ja nimenomaan halutaan kuulla toimijoiden ja asukkaiden näkemyksiä omasta arkiasuinympäristöstään, toteaa Kaisa Äijö. Asukaspalautteena toivotaan muun muassa kommentteja mieleisistä muistoista menneestä ajasta keskustassa, mitä joki merkitsee, mitkä maisemat tai näkymät ovat keskustassa kauniita, mitkä paikat, rakennukset tai luontokohteet mieluisia ja mitkä epämiellyttäviä. Asukkailta toivotaan mielipiteitä myös siitä, missä heidän mielestään on keskustan painopiste, onko keskustassa tunnistettavia maamerkkejä, millainen keskusta on jalankulkuympäristönä, missä on vilkkain tapahtumapaikka, onko kohtaamispaikkoja riittävästi ja millaisia toimintoja keskustaan toivottaisiin lisää. Äijö toteaa hankkeeseen valikoituneen mielenkiintoiset erilaiset taajamat ja uskoo, että molempiin löytyy oma näkökulmansa. – Pyritään luomaan käsitys siitä, miten taajamasta on tullut sellainen kuin se on, jotta sen kehittämiselle saadaan kestävä pohja. Keskustan historiallisen luonteen ja nykytilan kartoituksen jälkeen siirrytään arvokeskusteluun, jossa määritellään kulttuurihistoriallisia arvoja, kehittämispotentiaalia ja kulttuuriympäristön kykyä kestää muutoksia. Tässä vaiheessa, mahdollisesti tammikuussa, on myös tulossa työpaja kuntalaisille. Sen jälkeen hankkeessa määritellään, millaisia toimenpiteitä voidaan tehdä kartoitettujen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämisen, palauttamisen, kehittämisen, vahvistamisen ja ylläpidon suhteen. Pohdittavana on, onko taajaman elinvoiman kehittämiseksi joitakin erityisiä potentiaaleja, merkityksiä ja rajoituksia.   Kävelytyöpajassa tuotiin esille muun muassa Mynämäen keskustan keskeinen merkitys liikenne- ja kauppapaikkana, ja keskustaa halkovilla maanteillä onkin edelleen tärkeä merkitys. Niitä pohdittiin myös maiseman näkökulmasta, esimerkiksi miten sisääntuloväylille voisi kehittää porttivaikutelman, josta tulija huomaa heti saapuvansa taajamaan. Keskustan kehittämisessä yhteensovitettavana on myös kunnan halu kehittää Kasitien vartta sekä kirkkonäkymän säilyttäminen. Näkymässä pitäisi olla jotakin, josta Kasitiellä kulkevat erottavat helposti, että nyt kuljetaan Mynämäessä. – Paikkakuntien samanlaistamistakin pitää välttää, siis että tunnusmerkiksi ei tule vaikka huoltoasemaa, jollainen on kaikkialla muuallakin, Anna-Liisa Nisu huomautti. Tiivistäminen on taajamissa trendi, mutta Kaisa Äijön mielestä tärkeää on pohtia, mikä paikka tiivistetään ja missä on avarampaa. – Monesti lähtökohta on, että tyhjä tila pitää täyttää, mutta kun katsotaan vanhoja valokuvia, siellä on paljon avaruutta, tietyt tyhjät tilat ovat aina olleet ominaispiirteitä taajamissa. Juttua on päivitetty, siihen on lisätty faktalaatikko. Etelä-Savon ja Varsinais-Suomen liittojen yhteinen ”Välineitä taajamien elinvoimaisuuteen ja uusiutumiseen”-hanke on saanut ympäristöministeriöltä valtionavustusta. Kesäkuussa 2019 päättyvän hankkeen kokonaisbudjetti on 110 000 euroa. Tavoitteena mallintaa menetelmiä niin, että niitä voidaan pilottien jälkeen monistaa suunnittelun ja kehittämisen työkaluiksi maakuntien muissa taajamissa.