Ladataan
Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Biljardi koukutti Pihlan

Biljardin, tarkemmin sanoen poolbiljardin pelaaminen, kuuluu mynämäkeläisen Pihla Korvenrannan elämään lähes päivittäin. Harrastuksen hän aloitti 12-vuotiaana Hyvinkäällä, jonne perhe oli muuttanut äidin yritystoiminnan perässä, ja kaverit olivat jääneet synnyinpaikkakunnalle Kärkölään. Pihla etsi tekemistä nuorisotalolta, jossa sattui olemaan nuokkarien SM-kisojen karsinnat. Ohjaaja kysyi haluaisiko Pihlakin kokeilla. – Kolme vuotta meni tiiviisti pelatessa, käytiin nuokkarin joukkueen kanssa jopa PM-kisoissa Norjassa ja Tanskassa, Pihla kertoo. Sitten perhe muutti jälleen, ja harrastus jäi, kun 15-vuotiaalle kynnys mennä uuteen biljardisaliin tuntui liian korkealta. Uudelleen hän aloitti, kun muutti ensin Turkuun ja sitten Mynämäkeen. Turkulaisesta Aura Biljardista tuli kotisali. – Siellä tykkäsin ensin vain hengailla, tuntui turvalliselta olla pallojen kolinan seassa. 2017 aloin panostaa pelaamiseen enemmän ja nyt 2018 alusta oikein kunnolla. Innostus kasvoi, kun Pihla pääsi pitkästä aikaa pelaamaan ulkomaille, Ruotsin Interpool Openiin. – Tunnelma kansainvälisissä kisoissa on tosi hienoa, ilmapiiri on jännittävä mutta kannustava. Pihla on käynyt myös Yhdysvalloissa, kesällä 2017 Vegasissa muutaman viikon reissulla ja tänä syksynä vajaan kuukauden St. Louisissa. Matkojen myötä hänelle on kertynyt iso biljardiperhe ympäri maailman. – Ne ovat olleet minulle mielenkiintoisia oppimatkoja, sillä poolbiljardin kulttuuri on siellä hyvin erilainen kuin eurooppalainen. Olin myös kiinnostunut näkemään, millainen on amerikkalainen tapa järjestää turnauksia. Hän onkin kaksi kertaa järjestänyt Mynämäessä turnaukset, joissa oli nelisenkymmentä osallistujaa. Siitä Pihla on onnellinen, että vaikka hänellä ei vielä ole suuria saavutuksia, omalta kylältä löytyi yrityksiä, jotka halusivat matkoja sponsoroida.   Pihla Korvenranta edustaa Aura Biljardia pelatessaan Suomen Biljardiliiton alaisissa kisoissa, mutta harjoittelee pääosin Mynämäessä, Bar Apajassa, ja kuuluu sen pubiliigajoukkueeseen.   Hän pyrkii treenaamaan joka ilta. – Laji on minulle aika yksinäinen, mutta haluan ajatella, että se maksaa itsensä takaisin kun haaveilemani asiat alkavat toteutua. Yksin harjoittelevan pitää itse keksiä omat virheet ja se, miten ne korjaa. Myös kynnys pelata yleisön edessä ja muita vastaan on suurempi. Biljardiliiton kisoissa kausi alkaa elokuusta. Pihlalla on nyt menossa ensimmäinen täysi kausi. – Pyrin pelaamaan paljon, jotta saisin pelikokemusta. Ensimmäinen vajaa kausi oli vaikeaa, kun oli niin sanotusti intoa muttei älliä. On henkisesti raskasta, kun kuvittelee asioita omasta suoriutumisesta ja sitten tulee vastaan se kokemattomuus. Pitäisi vain muistaa välillä olla itselleen armollinen. Tavoitteena hänellä on päästä kuluvalla kaudella kaikkiin liiton alaisiin naisten kisoihin sekä mahdollisuuksien mukaan saleilla pyöriviin avoimiin kisoihin. – Minulla on isompia tavoitteita mutta myös välitavoitteita, koska ne pitävät liikkeessä jottei tunnu siltä että maali on liian kaukana.   Mikä biljardissa sitten koukuttaa, sitä Pihla ei oikein itsekään osaa sanoa. – Kun lajiin menee syvälle, täytyy olla laskelmoiva ja nähdä aina peliä kolme palloa eteenpäin, ja minä olen aina ollut huono matematiikassa, hän naurahtaa. Kiehtovimmaksi hän arvelee sen, ettei lajissa tule koskaan valmiiksi. – Heti kun niin luulet, seuraava pallo palauttaa takaisin maan tasalle. Oppiminen ei koskaan lopu kesken. Hän näkee biljardissa paljon potentiaalia esimerkiksi kuntouttavaan päihdetyöhön tai keskittymishäiriöisten lasten kanssa työskentelyyn: – Pelaaminen pistää ajattelemaan, ujuttaa samalla hassusti käsittelemään päänsisäisiä asioita.   Kilpaurheilussa pelistä noin 80 % on henkistä puolta. – Menestyäkseen pitää olla nöyrä, kunnioittaa pöytää ja lajia mutta samalla oltava säälimätön. Osa mentaalipuolen valmentajista puhuu, että siellä pöydän äärellä sinulla pitää olla toinen persoona. Tunteikkaalle ja empaattiselle ihmiselle se tietää kovaa työtä. – Aluksi oli vaikeaa esimerkiksi tilanteissa, joissa kaveri jätti 9-pallon helposti pussitettavaksi. Tuntui hänen puolestaan tosi pahalta, tai että en ansaitse sitä, mutta ne tunteet on vain jätettävä sivuun.   Moni luulee biljardin olevan pallojen pussittamista, mutta kilpaurheilussa kaikki perustuu lyöntipalloon eli kiveen ja sen liikuttamiseen pöydällä. Biljardi-käsitteen alla on monta lajia: poolbiljardi, kaisa, pyramidi, kara ja snooker, ja poolbiljardissakin alalajit 8-, 9-, 10-pallo ja straightpool. – Ne ovat kaikki erilaisia, tarvitsevat erilaista peliälyä. Biljardiliiton rankinglistalla naisia on melko vähän. – Suomessa on paljon naisia, jotka pelailevat, mutta kisoihin lähteviä on vähän. Viime kaudella lisenssillisiä naisia oli noin 40.   Ikä: 24 Asuu: Mynämäessä Perhe: avopuoliso, neljä sisarusta, isä ja äiti Työ: tekninen myyjä Tätä et tiennyt: Moni luulee, että olen kosmetologi tai sairaanhoitaja, mutta minulla on sähköasentajan koulutus Pelaajaprofiili sosiaalisessa mediassa: @pihlaofficial (Facebook, Instagram)