Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

U:gissa kaikki kerralla uusiksi

Uudessakaupungissa ei ole vuosikausiin ollut julkista uudisrakentamista. Viimeisin hanke taisi olla Tontonmäki –  puutaloalue, joka sitten lopulta myytiin. Kaupungin modernein julkinen rakennus on Kulttuurikeskus Cruselli ja sekin on valmistunut lähes 30 vuotta sitten. Kalannin kirjasto on samaa ikäluokkaa. Sen tosin rakennutti Kalannin kunta, ei Uusikaupunki. Nyt Uusikaupunki aikoo korjata tilanteen kertaheitolla. Viikaistenmäelle suunnitellaan monitoimikeskusta, joka korvaisi Pohitullin ja Viikaisten koulut, lukion, uimahallin, palloiluhallin ja yhden päiväkodin. Kaupungin teknisen johtajan Jari Nikkarin mukaan uuteen monitoimikeskukseen tulee neljänneksen vähemmän tiloja kuin mitä vastaavilla toiminnoilla nyt on käytössään. Lisäksi rakennukseen tulisi tiloja yhdistyksille ja seuroille, kulttuuritoimijoille, Vakkaopistolle ja jopa yrityksille. Vihreän rakentamisen perusperiaatteena on, että hukkaneliöitä ei rakenneta ja sen Uusikaupunki aikoo nyt tosissaan toteuttaa. Uudenkaupungin 40– 50 miljoonan euron hankkeella on muitakin kunnianhimoisia tavoitteita. Se toteutetaan elinkaarihankkeena, mikä tarkoittaa, että jo suunnitteluvaiheessa mietitään, mitä korjauksia rakennus tarvitsee 10, 20 tai 30 vuoden kuluttua. Lisäksi hallista on tulossa valtakunnallinen malliesimerkki ympäristövastuullisesta julkisesta rakentamisesta. Käytännössä se tarkoittaa muun muassa uusiutuvien rakennusmateriaalien ja energiamuotojen hyödyntämistä sekä energiatehokkuutta. Uudenkaupungin on tehtävä samanaikaisesti toinenkin iso investointi. Terveyskeskuksen tiloissa sisäilma on sitä luokkaa, ettei siellä työskentely ole terveellistä. Niinpä kaupunki on jo vuokrannut väistötiloja sairaanhoitopiiriltä A-sairaalasta. A-sairaalasta tulee todennäköisesti myös pysyvästi kaupungin uusi terveyskeskus ja aikanaan myös maakunnan sote-keskus. Uusikaupunki ei ole yksin isojen investointien partaalla. Kaikilla kunnilla on tai on ainakin ollut korjausvelkaa. Kuntien säästökuuri alkoi 1990-luvun lamavuosina ja sitä on jatkunut samaa soittoa näihin vuosiin asti. Uusikaupunki näyttää nyt rohkeasti mallia, mitä julkisen rakentamisen pitäisi 2020-luvulla olla. Ympäristövastuullinen rakentaminen on myös taloudellisesti järkevää.