Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Valituksiin menee rahaa ja aikaa – Kunnanjohtajien mielestä kuntalaisten valitusoikeus on liian laaja

Vehmaan kunnanjohtaja Ari Koskisen mukaan yhden kuntalaisen tekemät valitukset ja oikaisupyynnöt rasittavat kuntaa jopa niin, että niiden käsittelyyn menee yhden henkilötyövuoden verran resursseja. Useimmissa kunnissa valituksia tehdään kohtuullisen vähän, silti kunnanjohtajat pitävät kuntalaisten valitusoikeutta liian laajana. 1. Onko kunnassanne tehty sellaisia kuntalaisvalituksia, jotka vaikuttavat lähinnä kunnan toiminnan haittaamiselta? 2. Minkälaisista asioista kunnassanne valitetaan eniten? 3. Kuinka ison työmäärän / talouskustannuksen valitusten käsittely aiheuttaa? 4. Onko kuntalaisen valitusoikeus mielestänne tällä hetkellä liian laaja? Taivassalo, Vesa Rantala: 1. Ei ole. 2. Maankäyttöön, rakentamiseen ja ympäristöön liittyvistä asioista. 3. Ei pysty laskemaan. Työmäärä on tapauskohtaista ja minkälaisia taustaselvityksiä tapaus sitten vaatii. 4. Onhan se siinä mielessä laaja, että se koskee sekä kunnan asukasta että kunnan jäsentä. Sitä voisi ehkä joissain asioissa lähteä rajaamaan koskemaan vain kotikunnan mukaista asukkuutta. Mynämäki, Seija Österberg: 1. Viime vuosina Mynämäessä ei ole ollut juurikaan sellaisia kuntalaisvalituksia, joita sama henkilö tekisi toistuvasti ja jotka voitaisiin heti tunnistaa ”häiriköinniksi”. 2. Tyypillisimmät ja työläimmät valitukset liittyvät maa-ainesten ottamislupiin ja ympäristölupiin. 3. Valitusprosessit kestävät pitkään ja niistä aiheutuu harmia lähinnä luvan hakijoille. Harvoin päätökset valitusten perusteella muuttuvat, koska em. asiat ovat hyvin lakisidonnaisia eikä esittelijällä ja päätöksentekijällä juurikaan ole harkintavaltaa, jos luvan edellytykset täyttyvät. 4. On hyvä pohtia yleisen valitusoikeuden rajaamista asianosaisiin erityisesti sellaisissa päätöksissä, jotka eivät merkittävästi vaikuta kaikkien kuntalaisten asemaan. Vehmaa, Ari Koskinen: 1. Kyllä on, lähes yksinomaan. Kunnan diaarista ilmenee saman henkilön osalta kirjattuja asioita (pyydetyt selvitykset, kirjelmät, käsitellyt asiat yms.) olleen 152 kappaletta ajalla 1.1. – 11.9.2018. 2. Lähes yksinomaan hallintoon liittyvistä kysymyksistä, sanoisin ”sanateknistä saivartelua”. 3. Taloudellista kulua tai käytettyä työaikaa on vaikea tarkasti arvioida, mutta karkean arvion mukaan lähes yksi henkilötyövuosi. 4. Kyllä on. Valitusoikeus tulisi rajata ainoastaan asianosaisiin. Masku, Arto Oikarinen: 1. Ei ole tehty viimeisen kahden vuoden aikana. Muutama oikaisuvaatimus ja valitus. 2. Lähinnä oman tai läheisen palvelun saatavuutta ja laatua koskevista asioista (esim. koulukuljetukset). 3. Eivät ole aiheuttaneet suurta työmäärää. 4. Mielestäni ei ole. Demokratian toimivuuden kannalta rajaaminen on ongelmallista. Nousiainen, Jaana Karrimaa: 1. ja 2. Nousiaisissa on alkuvuoden vesihuollon häiriötilanteen jälkeen tehty asiaan liittyen useita valtuustoaloitteita, hallintokanteluja kuntaan, Aluehallintovirastoon ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, oikaisuvaatimuksia kunnanhallituksen päätöksistä ja kunnallisvalituksia hallinto-oikeuteen. Myös poliisille on tehty muutama ilmoitus, mutta ne eivät ole johtaneet sen enempään tutkintaan. Asialla on ollut muutama henkilö. 3. Koska kunnan johtavat viranhaltijat ovat olleet näiden valmisteluun ja käsittelyyn esteellisiä eikä kunnassa ole omaa lakimiestä, on jouduttu käyttämään ulkopuolisia lakiasiantuntijapalveluja. Kuntaa on näistä palveluista laskutettu tähän päivään mennessä noin 20 600 euroa. 4. Suomen lakeja tulee kunnassa noudattaa, ja erilaiset valitukset kuuluvat ns. pelin henkeen. Toki valitusoikeuden tarkistamisen varaa voisi joissakin kohdin olla. Kustavi, Veijo Katara: 1. Ei viimeisten 17 vuoden aikana. Sitä ennen tiedossamme on ainakin yksi kysymyksen luonteinen tapaus ollut. 2. Lähinnä ne kohdistuvat maankäyttö- ja rakennuslain alaisiin asioihin. 3. Ns. normaalitilanteessa valitusten käsittely ei vaadi liian suurta työmäärää tai erityisiä talouskustannuksia. 4. Demokratian kannalta katsottuna kysymys lienee lainsäädännöllisesti ongelmallinen. Uusikaupunki, Atso Vainio: 1. Yleisesti ottaen kuntalaisvalitukset ovat olleet harkittuja ja asiallisia. Jotkut hallintovalitusprosessit ovat jatkuneet pitkään. Niissä valituksen syy on useimmiten ymmärrettävä , mutta tapa jolla kuntalaiset peräävät oikeuksiaan kuormittaa hallintoa joissakin tapauksissa kohtuuttomasti. 2. Lupa-asioista. 3. Valitusten käsittely vie paljon voimavaroja. Erityisen kuormittavaa on pitkittyvien asioiden käsittely. Sääliksi käy veronmaksajia. 4. Valitusoikeuden rajaamiseen on olemassa selvä tarve, mutta asia on juridisesti hankala, koska valitusoikeus on aivan demokratiamme keskiössä. Naantali, Jouni Mutanen: 4. Laajoissa, kaikkia tai laajaa kuntalaisten joukkoa koskevissa asioissa valitusoikeutta ei nähdä tarkoituksenmukaiseksi supistaa, esim. yleiskaavoituksessa. Sen sijaan asianosaisten piiriä voisi rajata esimerkiksi asemakaavojen osalta silloin, kun taustalla on oikeusvaikutteinen osayleiskaava ja asemakaava on oikeuskaavan mukainen.