Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Neuroliitto: Onko vaikeavammaisten kuntoutuksessa vain halvin kyllin hyvää?

Hankintalaki on kelvollinen työväline, jos sitä käytetään taiten. Muulla tavoin käytettynä siitä tulee pahimmillaan tuhoväline. Kansaneläkelaitos on kilpailuttanut palveluntarjoajat, joilta se ostaa ensi vuodesta alkaen vaativaa lääkinnällistä, laitosmuotoista yksilökuntoutusta. Kuntoutusmuoto on tarkoitettu heille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa huomattavia haasteita arjessa. Neuroliiton omistama, Suomen kokenein neurologinen kuntoutuskeskus Maskussa ei pärjännyt kilpailutuksessa, jossa vain halvin oli kyllin hyvää – laadulle ei painoarvoa annettu. Vaikka hävisimme tässä kilpailutuksessa, emme aio olla asiasta hiljaa. Sen sijaan kysymme, kuuluuko myös hyvinvointiyhteiskuntamme häviäjiin tämäntyyppisessä kilpailutuksessa. Valintaperusteena kilpailutuksessa Kela käytti halvinta hintaa. Laatu huomioitiin kaikkia tarjoajia velvoittavina pakollisina vähimmäisvaatimuksina. Kilpailutukseen osallistuvan palveluntuottajan ei tarvitse millään tavoin todentaa ilmoittamiaan laatutekijöitä. Palveluntuottaja ilmoittaa kyllä/ei -vastauksia käyttämällä sen, toteutuvatko tietyt laatutekijät palveluntuottajan toiminnassa. Jos vastaus on kyllä, luottaa Kela asian toteutuvan myös käytännössä. Kela toki katselmoi palveluntuottajia, mutta valvontakäyntien väli voi olla varsin pitkä. Edellä mainitussa kilpailutuksessa tarjoajilta pyydettiin kahdesta asiasta tarkentavia tietoja: referensseistä sekä siitä, käyttääkö tarjoaja alihankkijoita kuntoutuspalvelunsa toteutuksessa. Referenssinä piti ilmoittaa, minkä verran palveluntuottaja on kahden viime vuoden aikana tuottanut kilpailutusta vastaavaa kuntoutusta. Puolet tarjouskilpailussa hyväksytyistä palveluntuottajista ilmoitti kyseiset tiedot liikesalaisuuksiksi. Tätäkin ihmettelemme, yleensähän palveluntuottajat ovat ylpeitä referensseistään. Toinen puolikas ilmoitti referenssikuntoutujiensa määräksi 24 – 330 henkilöä kahden vuoden aikana. Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen vastaava luku oli 1046 kuntoutujaa. Alihankkijoista tarjoajien ei sen sijaan tarvinnut toimittaa minkäänlaisia referenssitietoja. Edes nimien ei tarvinnut olla tiedossa tarjousta jätettäessä. Kaikki kilpailutuksessa valitut palveluntuottajat ilmoittivat käyttävänsä alihankkijoita, mutta vain viisi pystyi nimeämään ne kaikki. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus oli sijoittumisjärjestyksessä ensimmäinen palveluntuottaja, jossa kuntoutuksen toteuttaa oma henkilökunta, ei alihankkijat. Kovin mielellämme olisimme toimittaneet tarkankin selvityksen henkilökuntamme ammattitaidosta, kokemusvuosista ja kuntoutustoimintamme tuloksista, mutta niitä tietoja ei Kela tässä kilpailutuksessa kaivannut. Miten suhtautuisimme, jos sydänleikkauksia kilpailutettaisiin samalla tavalla? Runsaan 20 leikkauksen toteuttaja kilpailisi täysin samalla viivalla yli 1 000 operaatiota suorittaneen toimijan kanssa. Erityisosaamisen keskittäminen riittävän tietotaidon varmistamiseksi on tunnustettu viisaus, jonka vuoksi Suomessa terveydenhuoltoakin on porrastettu. Asia on ollut myös sote-uudistuksessa paljon esillä. Kuntoutuksessakaan kyseessä ei ole uusi asia: esimerkiksi harvinaisten neurologisten sairauksien osalta on jo pitkään tunnustettu välttämättömyys osaamisen keskittämiseen. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus on ollut vuodesta 1991 lähtien sosiaali- ja terveysministeriön nimeämä aikuisten harvinaisten neurologisten sairauksien resurssikeskus. Nyt tälle kohderyhmälle tarpeellinen vaativa lääkinnällinen laitoskuntoutus on kilpailutettu niin, että erityisosaamiselle ei annettu mitään merkitystä. Tuhoisana voidaan pitää sitä, jos vaikeavammainen, joka tarvitsee vaativaa laitoskuntoutusta, ei saa tehokkainta mahdollista osaamista avukseen. Kuten Turun yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Ervasti Turun Sanomissa 14.9. totesi, on sosiaali- ja terveyssektorin kilpailutusten periaatteista käytävä Suomessa vakava keskustelu. Neuroliitto ry Ulla-Maj Wideroos, puheenjohtaja Helena Ylikylä-Leiva, toimitusjohtaja