Ladataan
Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Joka viides on hengityssairas – Kaikki oireet eivät johdu homeesta

Homekoulut ja hometalot vilahtavat niin usein uutisotsikoissa, että helposti vaikuttaa siltä, ettei terveitä taloja olekaan. Hengitysliiton sisäilma-asiantuntija Kirsi Säkkinen kuitenkin korostaa, etteivät kaikki sisäilmaoireet johdu homeesta. – Joka viides suomalainen on hengityssairas. On astmaa, uniapneaa, keuhkoahtaumatautia ja muita hengityssairauksia sairastavia sekä sisäilmasta oireilevia ja sairastavia, Säkkinen aloittaa yleisöluentonsa Vakka-Suomen hengitysyhdistyksen ja Uudenkaupungin Omakotiyhdistyksen tilaisuudessa Novidassa. Säkkisen mukaan esimerkiksi jatkuva nuha, silmien ärsytys, äänen käheys tai poikkeuksellinen väsymys voivat johtua huonosta sisäilmasta. Sisäilmasta aiheutuu erilaisia terveyshaittoja. – Oireet voivat johtua kosteus- tai homealtistumisesta, mutta myös monesta muusta sisäilman ongelmasta. Mikäli oireet toistuvat tietyssä tilassa, sisäilmaa voi parantaa muun muassa varmistamalla riittävä ilmanvaihto, huolehtimalla tilan oikeasta sisälämpötilasta ja siivoamalla säännöllisesti. Oireitten syynä voi olla esimerkiksi se, että ilmanvaihto on riittämätöntä tai säädetty väärin. – Jokaisen asukkaan pitäisi tutustua ilmanvaihtojärjestelmään ja miten sitä käytetään oikein, Säkkinen sanoo. Rakennuksissa on kolme erilaista ilmanvaihtojärjestelmää: painovoimainen ilmanvaihto, koneellinen poistoilmanvaihto sekä koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Painovoimainen ilmanvaihto toimii parhaiten kylmällä ja tuulisella säällä. Jos tuloilmaventtiilejä ei ole, ne pitää asentaa. Myös koneellisessa poistoilmanvaihdossa tuloilmaventtiilejä pitää olla riittävästi. Järjestelmä ei ole energiatehokas, koska poistoilman lämpöä ei oteta talteen. Säkkisen mukaan koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto on erinomainen, mikäli se on säädetty oikein ja sitä käytetään oikein. – Järjestelmän etu on muun muassa se, että sisään tuleva ilma voidaan suodattaa tehokkaasti ja lämmittää poistoilmasta talteen otetulla lämmöllä ennen sisään puhallusta. Oireita asunnossa voivat aiheuttaa myös pöly, allergeenit, kaasumaiset epäpuhtaudet sekä VOC-yhdisteet, joita irtoaa esimerkiksi voimakkaasti haisevista materiaaleista, kosmetiikasta, pesu- ja puhdistusaineista, tekstiileistä ja palamiskaasuista, kuten liikenteestä ja tupakoinnista. Esimerkiksi viemärin paha haju voi johtua likaisesta tai kuivuneesta vesilukosta tai viemäriputken liitoksen huonosta tiivistyksestä. Rakennusmateriaalina kannattaisi käyttää mahdollisimman vähäpäästöisiä M1-luokiteltuja materiaaleja. Myös ulkoilmasta kertyy epäpuhtauksia. Niiden tuloa sisälle voi ehkäistä hyvällä tuloilman suodatuksella ja laittamalla suodatinkankaan tuuletusikkunaan. Kosteus- tai homeongelmia rakennuksessa kannattaa Säkkisen mukaan epäillä, jos maali hilseilee, tapetti kupruilee, pintoihin tulee värimuutoksia, parketti tai muovimatto tummuu tai rakennuslevy turpoaa. Joskus homekasvu on myös silmin nähtävää materiaalin pinnalla. Myös tunkkainen, maakellarimainen haju voi olla merkki kosteus- ja homevauriosta. Sisäilmatutkimuksissa Säkkinen suosittelee käyttämään rakennusterveysasiantuntijaa, ellei oireitten syy muuten löydy.   Tietoa kosteusvaurioiden karkotukseen löytyy sivuilta: www.hometalkoot.fi