Ladataan
Etusivu Uutiset Näköislehti Muut lehdet Yhteystiedot Kulttuuri Urheilu Mielipiteet Teemat Kolumnit Pääkirjoitukset

Seurakuntavaaleissa ehdokaskato

Seurakuntavaalit näyttävät kiinnostavan suomalaisia yhä vähemmän. Äänestysprosentti oli viime vaaleissa jo hyvin alhainen useissa seurakunnissa. Myös ehdokasasettelu alkaa olla monissa seurakunnissa haastavaa. Esimerkiksi Nousiaisissa ehdokkaita on saatu kokoon vain 20. Neljä vuotta sitten Nousiaisissa oli vielä 31 ehdokasta. Nousiaisissa myös kirkon jäsenmäärä on huvennut niin, että aiemman 19 jäsenen sijasta kirkkovaltuustoon valitaan enää 15 jäsentä. Taivassalossa oli vuoden 2014 vaaleissa 35 ehdokasta, nyt enää 18, Uudessakaupungin ehdokasmäärä on romahtanut 79:stä 48:aan ja Mynämäen 48:sta 27:ään. Vehmaallakin on kahdeksan ehdokasta vähemmän kuin neljä vuotta sitten, Kustavin ehdokasmäärä on pudonnut neljällä. Naantalin seurakuntayhtymän ehdokasmäärä on vähentynyt 114:sta 91:een. Myös suurissa kaupungeissa kärsitään ehdokaskadosta. Esimerkiksi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä pudotus on 10 prosentin luokkaa. Seurakuntien joukosta löytyy kuitenkin poikkeuksiakin. Maskussa ehdokkaiden määrä on kasvanut. Kun vuonna 2014 seurakuntavaaleissa oli 31 ehdokasta, nyt ehdokkaita on 38. Huomionarvoista on, että Maskussa on paljon nuoria ehdokkaita. Esimerkiksi partiolaiset ovat asettaneet viisi ehdokasta. Naantalissa alle 30-vuotiaita ehdokkaita on neljä. Naantalin seurakunnan nuorimmat ehdokkaat ovat vuosimallia 2000 ja 1999. Nuorten, alle 30-vuotiaiden, ehdokkaiden määrä on kasvanut myös suurissa kaupungeissa. Esimerkiksi Turussa 12 prosenttia ehdokkaista on nuoria. Usein uudet ilmiöt lähtevät liikkeelle kaupunkiseuduilta, jota Maskukin edustaa. Voisiko vaalien nuorista ehdokkaista päätellä, ettei seurakuntavaalien tulevaisuus sittenkään näytä huonolta? Voi olla niinkin, että kirkosta eroavien vastapainoksi syntyy aktiivisten nuorten seurakuntalaisten liike. Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta usein trendit eivät kulje vain yhteen suuntaan.   Viime vuonna kirkon jäsenyydestä erosi kaikkiaan 52 296 suomalaista, samalla 16 492 liittyi kirkkoon. Tutkija Veli-Matti Salminen Kirkon tutkimuskeskuksesta on tulkinnut, että viime vuosien kirkon jäsenkehitys kertoo uskontoa koskevien valintojen yksilöllistymisestä. Seurakuntien jäsenmäärä supistuu, mutta seurakuntalaisten aktiivisuus voi sen seurauksena jopa lisääntyä.